![Hämeenkyrön kotiseutumuseoon tehty ryöstö herätti pahennusta vuonna 1972.](/site/assets/files/20298/kuva.800x0.webp)
![Hämeenkyrön kotiseutumuseoon tehty ryöstö herätti pahennusta vuonna 1972.](/site/assets/files/20298/kuva.800x0.webp)
Vapriikki selvitti Kalevankankaan joukkohautaan päätyneiden henkilöllisyyksiä – listassa kymmeniä nimiä tältä seudulta
Museokeskus Vapriikki on julkaissut selvityksen Kalevankankaan vuoden 1918 joukkohautaan todennäköisesti haudatuista henkilöistä. Laadittu luettelo luo pohjan Kalevankankaan vainajien nimien liittämiselle punaisten muistomerkkiin.![Suomalaiset matkalla kohti ensimmäistä läpimurtoyritystä Pajariin 31.8.1941. SA-kuva.](/site/assets/files/16469/kuva.800x0.webp)
Hämeenkyröläisten jatkosota alkoi heinätöissä ja monella se päättyi Pajarin surmanloukkuun
Suomen sotahistoria tuntee jatkosodan alun menestyksekkäänä sodan vaiheena, kun hyökkäävät joukot etenivät kilometritolkulla joka päivä. Kuitenkin Hämeenkyrön sankarihautausmaan noin 250 haudasta vajaassa 50:ssä kuolinajaksi mainitaan heinäkuun loppu tai elokuun alku 1941.![Eeva Eufrosyne eli lopun elämänsä huoneessa, joka on Kristiina Törnuddin nykyinen hoitohuone. – Mitä enemmän saan tietää talon historiasta, sitä enemmän sitä osaa arvostaa, Törnudd pohtii.](/site/assets/files/16386/kuva.800x0.webp)
Mattilan kaupassa historia elää joka hirressä – Kristiina ja Tauno Törnuddin kotona kietoutuvat yhteen suurten sukujen tarinat
Monet tuntevat Uskelassa Siljantiellä sijaitsevan rakennuksen Mattilan kauppana, mutta Kristiina Törnudd tuumaa ensin ja aloittaa tarinan sitten kauempaa. – Hypätään vuoteen 1830, hän kehottaa.![Kuva: Tapani Ekstamin arkistosta. Hammarenin hiomon työntekijöitä kuvattuna 1920. Vasemmalla Fööri eli etumies Arvo Kukkasniemi.](/site/assets/files/15726/kuva.800x0.webp)
Lukijalta: Muistokivi on hiomosta tuttu – ”Nyt tämä kaikki on historiaa. Enää ei kivimiehiä eikä hiomakoneita Kyröskoskella tarvita”
Kulkiessani Hammareninkatua katseeni kiinnittyi tehtaan puolelle, johon oli ilmestynyt outo kivijärkäle. Lähemmin kiveä tutkiessani huomasin sen olevan minulle perin tuttu jo tehtaan ajoiltani.![Siirtomaainsinööri Akseli Leppänen. Kirjan kuvitusta.](/site/assets/files/15523/kuva.800x0.webp)
Uskelan Akseli eli orjuutetussa Kongossa – kotiin palasi keltainen ja kuivettunut mies
Mitä kyröläinen, yksinäinen ja rakkausasioissa pettynyt, pätkätöillä elävä mies voisi elämällään tehdä? Yksi vaihtoehto on lähteä Kongoon konemieheksi. Näin teki hämeenkyröläinen Akseli Leppänen, joka lähti nuorena miehenä niin kauas kotimaisemistaan kuin ikinä pääsi.![Antti Haatajan tarinakokoelmakirjan kuvitus on Hanna Koskimäen ja Tytti Mäenpään käsialaa. Tämä piirros on Koskimäen kynästä.](/site/assets/files/15514/kuva.800x0.webp)
Vaivassuon perältä hiihdettiin pöllit Riitu-hevosen kanssa – Antti Haataja muistelee vuosikymmenten takaa
Isä oli tehnyt metsäkaupan, johon kuului pöllien teko ja niiden ajo jokivarteen. Ajelin isän kanssa Riitu-hevosella marraskuun alkupuolella uuteen metsäämme Koivikkoon.![Emmi ja Kalle Vuorenmaa Ikaalisten Luhalahdessa.](/site/assets/files/14780/kuva.800x0.webp)
Vuosisadan alussa kolmetoistavuotias Emmi kiersi isänsä, kraatarimestari Jahfetin opissa – ” Maailma se on, joka ahristaa, eikä vaate, sanoi isäni tähän”
Tekstin kirjoittaja Martti Santasalo haastatteli isoäitiään Emmi Vuorenmaata (1901–1987) vuonna 1976. Kirjoituksella osallistuttiin aikanaan Suomalaisen Tiedeakatemian perinnekeruukilpailun, josta voittona tulikin pieni kirjapalkinto.Nyt vietetään diakonian juhlavuotta – diakoniatyö täyttää 150 vuotta Suomessa ja 100 vuotta Jämijärvellä
Ensimmäinen suomalainen diakonissa vihittiin Viipurissa syyskuun 1. päivänä 1872.![Mannanmäellä taisteltiin verisesti 1918. Kuva: UutisOivan arkisto](/site/assets/files/13757/kuva.800x0.webp)
Tyynyjä ikkunoiden edessä ja nimismiehen kohtalo – ”Kotona ei kevättalven 1918 tapahtumista juuri puhuttu”
Heikki Astrénin kirjoittama ”1950-luvun koulupojan muistoja kevättalvesta 1918” on julkaistu alunperin UutisOivassa 22.3.2![Ikaalisten naisyhdistyksen jäseniä, vuosiluku tuntematon: takarivissä vasemmalta Elli Kauppila, Toini Hallia, Irja Laine, Sylvi Hallia, Anna Forsell, tuntematon, räätäli Mäkelä tytär ja Maija Sparfvén, keskirivissä vasemmalta: kirjakauppias Okon kirjakaupasta Iikka Hiillos, Selma Selin ja Lempi Lehtonen, eturivissä suutari Matti Koskisen sisar ja Lahja Mäkelä.](/site/assets/files/13551/kuva.800x0.webp)
Ensimmäiset kunnallisvaalit pidettiin sisällissodan jälkeisissä poikkeusoloissa – kauppalan herrasväkeä vieroksuttiin maalaiskunnan puolella
Vuonna 1865 annettiin asetus kunnallishallinnosta maalla. Se sääti kunkin maalaiskunnan ylimmäksi päättäjäksi kuntakokouksen, johon kaikilla täysi-ikäisillä ja täysivaltaisilla kunnan asukkailla oli oikeus osallistua.![Kyrön suuren hallinto- ja kirkkopitäjän alue 1500-luvun lopulla. Kuva: Tuula Jokinen / UutisOivan arkisto](/site/assets/files/10592/kuva.800x0.webp)
Kauan sitten Ikaalinen ja Hämeenkyrö olivat samaa suurta pitäjää – Karjasta löytyy enemmän tietoa kuin vaimoväestä
Oivaseudun alue ei ole aina noudatellut nykyisiä rajojaan, ei edes ennen nykyajan kuntaliitoksia. Aina vuoteen 1641 asti Ikaalisten ja Hämeenkyrön seutu kuului samaan suureen Kyrön pitäjään, kunnes Ikaalinen erosi omaksi kirkkopitäjäkseen.![Hienosti pukeutunutta herrasväkeä, vasemmalta V.R. ja Emmi Hietalahti. V.R. Hietalahti toimi oli Ikaalisten yhteiskoulun rehtorina vuodet 1907–1917 ja osallistui myös kauppalan asioitten hoitoon.
Kuva: Ikaalinen-Seuran arkisto](/site/assets/files/10605/kuva.800x0.webp)
Vuonna 1858 perustettu kauppala oli aikansa erikoisuus – Kauppalan kuningas piti rettelöitsijät kurissa ja pranvahti kiersi katuja öisin
Ikaalisiin syntyi vuonna 1858 koko valtakunnan mittakaavassa erikoisuus: epäitsenäinen kauppala osaksi Ikaalisten pitäjää. Keisari Aleksanteri II pyrki uudistamaan yhteiskuntaa ja taloutta, ja tässä yhteydessä hän halusi perustaa Suomeen uusia kaupunkeja.![Kyron tehtaan korjauspajan henkilökuntaa 1950-luvulla. Anna Vilenius eturivissä. Kuva: Jussi Snellmanin kotialbumi.](/site/assets/files/10427/kuva.800x0.webp)
Paperitehtaan korjauspajan siivooja Anna piti mustapukuisia miehiä perheenään – Hautajaisissa karskeimmankin silmä kostui
Anna Vilenius meni jo nuorena tyttönä Kyron paperitehtaan korjauspajalle siivoojaksi. Jos jonkun elämästä sanotaan, että se on ollut värikäs, niin Annan tapauksessa sen voi sanoa olleen sysimusta.![](/site/assets/files/10242/kuva.800x0.webp)
Hämeenkyrön kansakoululaiset pitivät omia talviolympialaisiaan – kansakoulun johtajien sanailu ulottui kunnanvaltuustoon asti
Kirjoittaja on tutkinut Kaipion kylän ja koulun historiaa Rajalan opettajapariskunnan ajalta 1914-1955) Vuonna 1922 alkoivat Hämeenkyrössä koulujen väliset hiihtokilpailut. Parhaimmillaan hiihdoissa olivat mukana kaikki pitäjän 15 kansakoulua.![Ilmoitus Suomen Teollisuuslehdessä 1895.](/site/assets/files/9348/kuva.800x0.webp)
Syvältä Savosta lähtenyt Mikkonen toi ainutlaatuisen tehtaan Kyröskoskelle – Vaan oliko Mikkosia yksi vai kaksi?
Kyröskosken partaalle perustettiin kutomo vuonna 1860 ja se aloitti toimintansa 1861. Kutomosta on kerrottu Kyrön Joulussa 2020.![Kuvitus: Sini Kulmala / OivaMainos](/site/assets/files/9345/kuva.800x0.webp)
Vangit paikkasivat sota-ajan työvoimapulaa – Vasili sai kerrossängyn alapunkan, Grigori karkasi ohjasten kanssa ja Jussi teljettiin saunakammariin
Kuten historiantunneilla hereillä olleet tietävät, vuonna 1943 Suomi kävi sotaa. Koska suurin osa terveistä nuorista miehistä oli rintamalla, oli kotirintamalla ankara työvoimapula.![Kuva: Ikaalinen-Seuran arkisto
Ikaalisten yhteiskoulun rehtori Woldemar Hietalahti viidennen luokan oppilaitten kanssa koulun portailla lukuvuonna 1907–1908.](/site/assets/files/9334/kuva.800x0.webp)
Jumesniemeen perustettiin aikanaan yksi Suomen ensimmäisistä kansakouluista – Ikaalisissa Ekmanin koulu oli aikansa erikoisuus
Kun Suomi vuonna 1917 itsenäistyi, maassa ei ollut vielä oppivelvollisuutta. Kansakoulusivistys oli kuitenkin mennyt seudulla eteenpäin edeltävinä vuosikymmeninä, ja sata vuotta sitten Hämeenkyrössä kansakouluja oli 11 ja Ikaalisissa 15.![Kuva: Kaarlo Asumalahden kotialbumi
Saukonperän lahkon 12 hankainparin kirkkovene oli ehkä koko Kyrösjärven suurin. Myöhemmin vene lahjoitettiin Saukon koulun opettajan Iivari Mattilan aloitteesta Seurasaaren ulkomuseoon.](/site/assets/files/9644/kuva.800x0.webp)
Kyrösjärven yli on kuljettu vuosisadat – tuttu järvi kätkee syvyyksiinsä myös surullisia onnettomuuksia
Jo vuosisatoja on Kyrösjärven yli kulkemalla lyhennetty asiointi- ja ostosmatkoja, sillä järven halki matka lyheni kuljettaessa ”järven takaa” Ikaalisten kirkolle. Esimerkiksi reitillä Röyhiö–Isoniemi-Kalmaa–kirkon seutu on matkaa seitsemän kilometriä.![Jaakko Snellman. Kuva Jussi Snellmanin arkistosta.](/site/assets/files/9615/kuva.800x0.webp)
Jussi Snellmanin muistelu menneeltä ajalta: ”Jaakon moottoripyörän kyytiin minä aina kinusin, vaikka pyörässä ei ollut takana edes jalkatappeja”
Jaakko oli veljessarjasta toiseksi vanhin, minua 16 vuotta vanhempi. Meitä sisaruksia oli yhdeksän, minä olin kuopus.Karhen nuorisoseurassa liikuttiin ja sivistyttiin – ”On yhdeksää lajia hulluja ja hömpät päälle”
Karhelaissyntyinen, vuonna 1935 syntynyt Antero Jokinen poikkesi UutisOivan toimituksessa mukanaan muutamia nuoruusvuosiensa aikoihin otettujen valokuvien kopioita. Kuvat palauttavat Jokisen mieleen muistoja erityisesti Karhen nuorisoseuran aktiviteeteista 1950-luvulla, jolloin maaseudun kansansivistystyössä nuorisoseuroilla oli suuri merkitys.![Oy Kyro Ab:n tilinpäätösjuhlat 1991,](/site/assets/files/9267/kuva.800x0.webp)
Kyröskosken VPK:n torvet ovat soineet vuodesta 1883 – Onko kyseessä Suomen vanhin maaseutusoittokunta?
Kyröskosken VPK:n soittokunta on perustettu 1883. Vapaapalokunta Kyröskoskelle oli perustettu pari vuotta aiemmin ja se alkoi ylläpitää torvisoittokuntaa tehtaan tuen turvin.![](/site/assets/files/7195/kuva.800x0.webp)
Kolmostien kunnostus, osa 3: Metsää kaatui kun tienteko alkoi – Viimeinen osa Heikki Mattilan muisteluista päättyy 1960-luvulle
Kirjoittaja Heikki Mattila teki töitä kolmostien parannusprojekteissa vuosina 1959–1968. UutisOiva julkaisee hänen kirjoittamansa muistelut kolmessa osassa.![](/site/assets/files/9231/kuva.800x0.webp)
Hämeenkyrön Sanomat täyttää 100 vuotta: Lue poiminnat kaikilta vuosikymmeniltä – ”Kaikenlaista”, kiteyttää jutun kirjoittaja
– Joo, kyllä mä voin sellaisen tehdä. Enpä totisesti tiennyt, mitä tulin luvanneeksi, kun toimituksen palaverissa mietimme, että paikallistuntemusta omaavan alkuasukkaan olisi kenties helpointa koota sata vuotta sitten perustetun paikallislehden historia juttusarjaksi.![Myllykolua kunnostettiin talkoilla ja hankkeella.](/site/assets/files/9193/kuva.800x0.webp)
2010-luku – Myllykolu ja Strata, purkamista, rakentamista ja monta kiistaa
Viimeisin kokonainen vuosikymmen oli Hämeenkyrössä muutosten aikaa. Kunnanjohtajana 2009 aloittanut Kari Häkämies lähti puolentoista vuoden jälkeen ja uudeksi kuntapomoksi valittiin Antero Alenius.![Viljakkalan liittyminen Ylöjärveen uutisoitiin paikallislehdessä näkyvästi ja vähän tunteikkaastikin.](/site/assets/files/9140/kuva.800x0.webp)
2000-luku – Hurjan suosittu kurjuus, jätteenpoltto kuumensi tunteita, samoin kuntaliitos
Uuden vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä Hämeenkyrössä puhutti ja kuumensi tunteita jätteenpolttolaitos. Jota ei rakennettu.![Valtakatu muokattiin uuteen uskoon 1990-luvun alkupuoliskolla.](/site/assets/files/9151/kuva.800x0.webp)
1990-luku – lama, ympäristötaide, tehtaan myynti ja Kyrelin kasvu
80-luvun kulutusjuhlat päättyivät rumasti ja Suomi syöksyi lamaan. Työttömyysastetta ja asuntolainan korkoa kuvaavat prosentit huitelivat tasolla, josta ei nykypäivänä uskalleta nähdä edes painajaisia.![Pahaenteisiä uutisia Kyrolta keväällä 1982.](/site/assets/files/9109/kuva.800x0.webp)
1980-luku – uusi lehtitalo, ATK ja kaksipäiväinen lehti
Vuosikymmenen alussa lehtiyhtiön hallitus teetti Paikallislehtien Liitolla selvityksen yhtiön henkilöorganisaation rakentamisesta. Raportissa ehdotettiin siirtymistä kaksipäiväisyyteen viiden vuoden kuluessa ja tilausjärjestelmän siirtämistä atk:lle.![](/site/assets/files/9070/kuva.800x0.webp)
1970-luku – Kyro 100 vuotta, peruskoulu ja lehdelle uusi ote ja ilme
Hämeenkyrön Sanomat levisi 1970-luvun alussa 98 prosenttiin kyröläisistä ruokakunnista ja Viljakkalassakin peitto oli 82 prosenttia. Asema paikallisena valtamediana oli kiistaton.![Kolmostien parantaminen vuonna 1962.](/site/assets/files/8996/kuva.800x0.webp)
1960-luku – valokuvien käyttö kasvoi, kunta sai virkajohtajan ja ”oman ” ministerin
Jalmari Helon päätoimittajakausi päättyi 1961 hänen täytettyään 75 vuotta ja jatkajaksi tuli poikansa Juhani Helo. Lehdessä alkoi näkyä suorien haastattelujen käyttö ja toimituksellisempi ote.![Saunan talo Kyröskoskella valmistui 1952.](/site/assets/files/8991/kuva.800x0.webp)
1950-luku – rakennemuutoksen ja rakentamisen aikaa
Jälleenrakennuksen aika oli voimakkaan elinkeinorakenteen muutoksen aikaa suomalaisella maaseudulla. Maa-ja metsätaloudesta elantonsa saavien osuus pieneni 1950-luvun aikana myös Hämeenkyrössä ja Viljakkalassa.![Sota-aikana Hämeenkyrön Sanomissakin julkaistiin kotimaisia propagandakuvia.](/site/assets/files/8985/kuva.800x0.webp)
1940-luku – sota, pula ja jälleenrakentamisen alku
Uusi vuosikymmen alkoi Suomen ollessa sodassa. Paikallislehti julkaisi säännöllisesti päämajan antamia tilannetiedotuksia ”Viimeiset taistelutapahtumat ” -otsikon alla.![Kunnallisvaalimainos marraskuulta 1930.](/site/assets/files/8944/kuva.800x0.webp)
1930-luku – jyrkkiä näkemyksiä, urheilua ja Nobel-palkinto
– Nythän meidän pitäjälehtemme on oikea ”Hämeenkyrön Times”. On kuin saisi kirjeen sieltä päin, kun se saapuu perjantaisin tänne helsinkiläiseen kivimuuriin.![Hämeenkyrön Sanomien esittely lehden ensimmäisessä numerossa tammikuussa 1922.](/site/assets/files/8940/kuva.800x0.webp)
Hämeenkyrön Sanomien synnystä sata vuotta
Paikallislehtitoiminnan juuret Hämeenkyrössä ulottuvat 1800-luvun lopulle, kun jo vuonna 1895 ilmestyi Hämeenkyrön Lehti. Se kuitenkin eli vain hetken ja parikymmentä vuotta myöhemmin aloitti Kyrön Sanomat.![](/site/assets/files/8374/kuva.800x0.webp)
Katso video: Yllättävä kuva Jämijärveltä teki toimittaja Hannu Sinisalon maailmankuvaan särön – vuosia myöhemmin syntyi artikkelisarja, jossa esiintyvät muuan muassa epäilty vakooja ja Mannerheim
Kun toimittaja ja journalistiikan opettaja Hannu Sinisalo törmäsi vanhaan valokuvaan saksalaisesta kenraaliluutnantista astumassa ulos jämijärveläisestä rakennuksesta, syntyi särö, josta vuosia myöhemmin iti artikkelisarja. Tässä haastattelussa Sinisalo avaa kirjoittamisprosessin kulkua, juttusarjan taustoja sekä muun muassa ajatuksiaan siitä, miten Suomen ja natsiaikaisen Saksan yhteyksiin pitäisi suhtautua tänä päivänä.![Saksalainen kenraaliluutnantti Albert Mühlig-Hoffmann ja Suomen ilmailuviranomaisia edustava hallitussihteeri K. T. B. Koskenkylä Jämillä 1942. - Kuva kirjasta Mikko Uola, Suomen Ilmailuliitto 75 vuotta (1994). Alkuperäiskuva: Suomen Ilmailuliitto.](/site/assets/files/8227/kuva.800x0.webp)
Jämin suunta kääntyi jatkosodan jälkeen – toinen osa Jämijärven ilmailun erikoisesta historiasta
Tämä artikkeli päättää kaksiosaisen sarjan, jonka ensimmäinen osa ilmestyi 30.12.2![](/site/assets/files/7195/kuva.800x0.webp)
Kolmostien kunnostus, osa 2: Käsinkaivetut rumpumontut ja pyörivät balalaikat
Toimin armeijan jälkeen työmaalla mittausryhmän vetäjänä. Muistan hyvin, miten vastaava mestari määritteli työnkuvan: joka hetki on oltava nähtävissä tien korkeus sekä maaleikkauksen ja penkereen rajamerkit.![Hämeenkyrön ensimmäinen urheilukenttä sijaitsi harjulla nykyisten Selvaagin talojen paikalla. Juoksurata oli vain 200 metriä pitkä. Kentän laidalla oli tanssipaviljonki juhlia varten.](/site/assets/files/8073/kuva.800x0.webp)
75 metrin suora ja Kiskojille porttikielto – Hämeenkyrön urheilukentillä on vaiherikas historia
Hämeenkyrön urheilukenttä sai viime kesänä kasvojenkohotuksen perusparannuksen muodossa. Se takaa kentän elinkaaren taas vuosikymmeniksi eteenpäin.![Voi oli tarkkaan säännösteltyä, mikä näkyy myös tässä Hämeenkyrön Sanomien otsikossa.](/site/assets/files/8013/kuva.800x0.webp)
Pula-ajan ohjeita ja terveisiä rintamalta – jatkosodan aika näkyi paikallislehdissä monin tavoin
Joulun aikaa vietettiin 80 vuotta sitten vuonna 1941 poikkeusoloissa. Jatkosota oli syttynyt saman vuoden kesäkuussa, ja joulukuussa sotatila kuvastui monin tavoin paikallislehdissä Hämeenkyrön Sanomissa ja Pohjois-Satakunnassa.![Mainingin rakentamiskustannukset arvioitiin noin 120 miljoonaksi markaksi. Pääurakan allekirjoittivat syyskuussa 1987 Terveyskylpyläliiton hallituksen puheenjohtaja Heimo Breilin, Kylpyläkasino Oy:n hallituksen puheenjohtaja Juhani Rinta ja A. Puolimatka Oy:n Tampereen aluejohtaja Matti Kyntäjä.](/site/assets/files/7428/kuva.800x0.webp)
Kekkonenkin kokeili kääreitä: Ikaalisten Kylpylän historiassa on koettu monet vaiheet
Ikaalisten kylpylällä on nykyisellä paikallaan eletty monet vaiheet. Alkujaan kylpylöiden historia Ikaalisissa alkoi Kyrösjärven toisella puolella kauppalassa.![](/site/assets/files/7195/kuva.800x0.webp)