Tyynyjä ikkunoiden edessä ja nimismiehen kohtalo – ”Kotona ei kevättalven 1918 tapahtumista juuri puhuttu”

Heikki Astrénin kirjoittama ”1950-luvun koulupojan muistoja kevättalvesta 1918” on julkaistu alunperin UutisOivassa 22.3.2

Ensimmäiset kunnallisvaalit pidettiin sisällissodan jälkeisissä poikkeusoloissa – kauppalan herrasväkeä vieroksuttiin maalaiskunnan puolella

Vuonna 1865 annettiin asetus kunnallishallinnosta maalla. Se sääti kunkin maalaiskunnan ylimmäksi päättäjäksi kuntakokouksen, johon kaikilla täysi-ikäisillä ja täysivaltaisilla kunnan asukkailla oli oikeus osallistua.

Kauan sitten Ikaalinen ja Hämeenkyrö olivat samaa suurta pitäjää – Karjasta löytyy enemmän tietoa kuin vaimoväestä

Oivaseudun alue ei ole aina noudatellut nykyisiä rajojaan, ei edes ennen nykyajan kuntaliitoksia. Aina vuoteen 1641 asti Ikaalisten ja Hämeenkyrön seutu kuului samaan suureen Kyrön pitäjään, kunnes Ikaalinen erosi omaksi kirkkopitäjäkseen.

Vuonna 1858 perustettu kauppala oli aikansa erikoisuus – Kauppalan kuningas piti rettelöitsijät kurissa ja pranvahti kiersi katuja öisin

Ikaalisiin syntyi vuonna 1858 koko valtakunnan mittakaavassa erikoisuus: epäitsenäinen kauppala osaksi Ikaalisten pitäjää. Keisari Aleksanteri II pyrki uudistamaan yhteiskuntaa ja taloutta, ja tässä yhteydessä hän halusi perustaa Suomeen uusia kaupunkeja.

Paperitehtaan korjauspajan siivooja Anna piti mustapukuisia miehiä perheenään – Hautajaisissa karskeimmankin silmä kostui

Anna Vilenius meni jo nuorena tyttönä Kyron paperitehtaan korjauspajalle siivoojaksi. Jos jonkun elämästä sanotaan, että se on ollut värikäs, niin Annan tapauksessa sen voi sanoa olleen sysimusta.

Hämeenkyrön kansakoululaiset pitivät omia talviolympialaisiaan – kansakoulun johtajien sanailu ulottui kunnanvaltuustoon asti

Kirjoittaja on tutkinut Kaipion kylän ja koulun historiaa Rajalan opettajapariskunnan ajalta 1914-1955) Vuonna 1922 alkoivat Hämeenkyrössä koulujen väliset hiihtokilpailut. Parhaimmillaan hiihdoissa olivat mukana kaikki pitäjän 15 kansakoulua.

Syvältä Savosta lähtenyt Mikkonen toi ainutlaatuisen tehtaan Kyröskoskelle – Vaan oliko Mikkosia yksi vai kaksi?

Kyröskosken partaalle perustettiin kutomo vuonna 1860 ja se aloitti toimintansa 1861. Kutomosta on kerrottu Kyrön Joulussa 2020.

Vangit paikkasivat sota-ajan työvoimapulaa – Vasili sai kerrossängyn alapunkan, Grigori karkasi ohjasten kanssa ja Jussi teljettiin saunakammariin

Kuten historiantunneilla hereillä olleet tietävät, vuonna 1943 Suomi kävi sotaa. Koska suurin osa terveistä nuorista miehistä oli rintamalla, oli kotirintamalla ankara työvoimapula.

Jumesniemeen perustettiin aikanaan yksi Suomen ensimmäisistä kansakouluista – Ikaalisissa Ekmanin koulu oli aikansa erikoisuus

Kun Suomi vuonna 1917 itsenäistyi, maassa ei ollut vielä oppivelvollisuutta. Kansakoulusivistys oli kuitenkin mennyt seudulla eteenpäin edeltävinä vuosikymmeninä, ja sata vuotta sitten Hämeenkyrössä kansakouluja oli 11 ja Ikaalisissa 15.

Kyrösjärven yli on kuljettu vuosisadat – tuttu järvi kätkee syvyyksiinsä myös surullisia onnettomuuksia

Jo vuosisatoja on Kyrösjärven yli kulkemalla lyhennetty asiointi- ja ostosmatkoja, sillä järven halki matka lyheni kuljettaessa ”järven takaa” Ikaalisten kirkolle. Esimerkiksi reitillä Röyhiö–Isoniemi-Kalmaa–kirkon seutu on matkaa seitsemän kilometriä.

Jussi Snellmanin muistelu menneeltä ajalta: ”Jaakon moottoripyörän kyytiin minä aina kinusin, vaikka pyörässä ei ollut takana edes jalkatappeja”

Jaakko oli veljessarjasta toiseksi vanhin, minua 16 vuotta vanhempi. Meitä sisaruksia oli yhdeksän, minä olin kuopus.

Karhen nuorisoseurassa liikuttiin ja sivistyttiin – ”On yhdeksää lajia hulluja ja hömpät päälle”

Karhelaissyntyinen, vuonna 1935 syntynyt Antero Jokinen poikkesi UutisOivan toimituksessa mukanaan muutamia nuoruusvuosiensa aikoihin otettujen valokuvien kopioita. Kuvat palauttavat Jokisen mieleen muistoja erityisesti Karhen nuorisoseuran aktiviteeteista 1950-luvulla, jolloin maaseudun kansansivistystyössä nuorisoseuroilla oli suuri merkitys.

Kyröskosken VPK:n torvet ovat soineet vuodesta 1883 – Onko kyseessä Suomen vanhin maaseutusoittokunta?

Kyröskosken VPK:n soittokunta on perustettu 1883. Vapaapalokunta Kyröskoskelle oli perustettu pari vuotta aiemmin ja se alkoi ylläpitää torvisoittokuntaa tehtaan tuen turvin.

Kolmostien kunnostus, osa 3: Metsää kaatui kun tienteko alkoi – Viimeinen osa Heikki Mattilan muisteluista päättyy 1960-luvulle

Kirjoittaja Heikki Mattila teki töitä kolmostien parannusprojekteissa vuosina 1959–1968. UutisOiva julkaisee hänen kirjoittamansa muistelut kolmessa osassa.

Hämeenkyrön Sanomat täyttää 100 vuotta: Lue poiminnat kaikilta vuosikymmeniltä – ”Kaikenlaista”, kiteyttää jutun kirjoittaja

– Joo, kyllä mä voin sellaisen tehdä. Enpä totisesti tiennyt, mitä tulin luvanneeksi, kun toimituksen palaverissa mietimme, että paikallistuntemusta omaavan alkuasukkaan olisi kenties helpointa koota sata vuotta sitten perustetun paikallislehden historia juttusarjaksi.

2010-luku – Myllykolu ja Strata, purkamista, rakentamista ja monta kiistaa

Viimeisin kokonainen vuosikymmen oli Hämeenkyrössä muutosten aikaa. Kunnanjohtajana 2009 aloittanut Kari Häkämies lähti puolentoista vuoden jälkeen ja uudeksi kuntapomoksi valittiin Antero Alenius.

2000-luku – Hurjan suosittu kurjuus, jätteenpoltto kuumensi tunteita, samoin kuntaliitos

Uuden vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä Hämeenkyrössä puhutti ja kuumensi tunteita jätteenpolttolaitos. Jota ei rakennettu.

1990-luku – lama, ympäristötaide, tehtaan myynti ja Kyrelin kasvu

80-luvun kulutusjuhlat päättyivät rumasti ja Suomi syöksyi lamaan. Työttömyysastetta ja asuntolainan korkoa kuvaavat prosentit huitelivat tasolla, josta ei nykypäivänä uskalleta nähdä edes painajaisia.

1980-luku – uusi lehtitalo, ATK ja kaksipäiväinen lehti

Vuosikymmenen alussa lehtiyhtiön hallitus teetti Paikallislehtien Liitolla selvityksen yhtiön henkilöorganisaation rakentamisesta. Raportissa ehdotettiin siirtymistä kaksipäiväisyyteen viiden vuoden kuluessa ja tilausjärjestelmän siirtämistä atk:lle.

1970-luku – Kyro 100 vuotta, peruskoulu ja lehdelle uusi ote ja ilme

Hämeenkyrön Sanomat levisi 1970-luvun alussa 98 prosenttiin kyröläisistä ruokakunnista ja Viljakkalassakin peitto oli 82 prosenttia. Asema paikallisena valtamediana oli kiistaton.

1960-luku – valokuvien käyttö kasvoi, kunta sai virkajohtajan ja ”oman ” ministerin

Jalmari Helon päätoimittajakausi päättyi 1961 hänen täytettyään 75 vuotta ja jatkajaksi tuli poikansa Juhani Helo. Lehdessä alkoi näkyä suorien haastattelujen käyttö ja toimituksellisempi ote.

1950-luku – rakennemuutoksen ja rakentamisen aikaa

Jälleenrakennuksen aika oli voimakkaan elinkeinorakenteen muutoksen aikaa suomalaisella maaseudulla. Maa-ja metsätaloudesta elantonsa saavien osuus pieneni 1950-luvun aikana myös Hämeenkyrössä ja Viljakkalassa.

1940-luku – sota, pula ja jälleenrakentamisen alku

Uusi vuosikymmen alkoi Suomen ollessa sodassa. Paikallislehti julkaisi säännöllisesti päämajan antamia tilannetiedotuksia ”Viimeiset taistelutapahtumat ” -otsikon alla.

1930-luku – jyrkkiä näkemyksiä, urheilua ja Nobel-palkinto

– Nythän meidän pitäjälehtemme on oikea ”Hämeenkyrön Times”. On kuin saisi kirjeen sieltä päin, kun se saapuu perjantaisin tänne helsinkiläiseen kivimuuriin.

Hämeenkyrön Sanomien synnystä sata vuotta

Paikallislehtitoiminnan juuret Hämeenkyrössä ulottuvat 1800-luvun lopulle, kun jo vuonna 1895 ilmestyi Hämeenkyrön Lehti. Se kuitenkin eli vain hetken ja parikymmentä vuotta myöhemmin aloitti Kyrön Sanomat.

Katso video: Yllättävä kuva Jämijärveltä teki toimittaja Hannu Sinisalon maailmankuvaan särön – vuosia myöhemmin syntyi artikkelisarja, jossa esiintyvät muuan muassa epäilty vakooja ja Mannerheim

Kun toimittaja ja journalistiikan opettaja Hannu Sinisalo törmäsi vanhaan valokuvaan saksalaisesta kenraaliluutnantista astumassa ulos jämijärveläisestä rakennuksesta, syntyi särö, josta vuosia myöhemmin iti artikkelisarja. Tässä haastattelussa Sinisalo avaa kirjoittamisprosessin kulkua, juttusarjan taustoja sekä muun muassa ajatuksiaan siitä, miten Suomen ja natsiaikaisen Saksan yhteyksiin pitäisi suhtautua tänä päivänä.

Jämin suunta kääntyi jatkosodan jälkeen – toinen osa Jämijärven ilmailun erikoisesta historiasta

Tämä artikkeli päättää kaksiosaisen sarjan, jonka ensimmäinen osa ilmestyi 30.12.2

Kolmostien kunnostus, osa 2: Käsinkaivetut rumpumontut ja pyörivät balalaikat

Toimin armeijan jälkeen työmaalla mittausryhmän vetäjänä. Muistan hyvin, miten vastaava mestari määritteli työnkuvan: joka hetki on oltava nähtävissä tien korkeus sekä maaleikkauksen ja penkereen rajamerkit.

75 metrin suora ja Kiskojille porttikielto – Hämeenkyrön urheilukentillä on vaiherikas historia

Hämeenkyrön urheilukenttä sai viime kesänä kasvojenkohotuksen perusparannuksen muodossa. Se takaa kentän elinkaaren taas vuosikymmeniksi eteenpäin.

Pula-ajan ohjeita ja terveisiä rintamalta – jatkosodan aika näkyi paikallislehdissä monin tavoin

Joulun aikaa vietettiin 80 vuotta sitten vuonna 1941 poikkeusoloissa. Jatkosota oli syttynyt saman vuoden kesäkuussa, ja joulukuussa sotatila kuvastui monin tavoin paikallislehdissä Hämeenkyrön Sanomissa ja Pohjois-Satakunnassa.

Kekkonenkin kokeili kääreitä: Ikaalisten Kylpylän historiassa on koettu monet vaiheet

Ikaalisten kylpylällä on nykyisellä paikallaan eletty monet vaiheet. Alkujaan kylpylöiden historia Ikaalisissa alkoi Kyrösjärven toisella puolella kauppalassa.

Kolmostien kunnostus, osa 1: Koululatu sai jäädä, kun työmaa kutsui

Kirjoittaja Heikki Mattila teki töitä kolmostien parannusprojekteissa vuosina 1959–1968. UutisOiva julkaisee hänen kirjoittamansa muistelut kolmessa osassa.