JÄMIJÄRVI 20.8.2022 15:00

Nyt vietetään diakonian juhlavuotta – diakoniatyö täyttää 150 vuotta Suomessa ja 100 vuotta Jämijärvellä

Hanna Sippola


Ensimmäinen suomalainen diakonissa vihittiin Viipurissa syyskuun 1. päivänä 1872. Hän oli Matilda Hoffman. Sisar Matilda vihittiin palvelemaan diakonian virassa. Samaan työhön kutsuttuina vihitään edelleen diakonit ja diakonissat. Diakonian vihkimysvirka on kirkon virka, johon kirkko kutsuu palvelijansa. Piispa vihkii diakonit ja diakonissat, joilla on sairaanhoitajan pätevyys, apostoliseen tapaan rukouksella ja kätten päälle panemisen kautta diakonian virkaan palvelemaan Kristuksen kirkkoa aina ja kaikkialla.

Diakoniatyö on kristilliseen rakkauteen perustuvaa lähimmäisen auttamista. Se on seurakunnan perustyötä, joka auttaa selviytymään elämän vaikeuksien keskellä. Diakoniatyö on heikoimmassa asemassa olevien ihmisten puolella kokonaisvaltaisesti auttaen, muun muassa henkisesti, aineellisesti ja sosiaalisesti. Diakoniatyö on myös terveydellisen toimintakyvyn tukemista, yhteiskunnallista vaikuttamista ja diakoniakasvatusta. 1800-luvun lopulta 1960-luvulle asti diakonissan tehtävät olivat lähinnä sairaanhoitoa ja huolenpitoa. Työ oli erittäin raskasta ja sitä tehtiin vaikeissa olosuhteissa. Vuonna 1972 tullut kansanterveyslaki muutti diakoniatyön työnkuvaan.

Tyyne saapui vuonna 1919


Jämijärven seurakunnassa päätettiin vuonna 1919 ottaa seurakunnan palvelukseen diakonissa. Seuraavana vuonna hyväksyttiin säännöt, joiden mukaan diakonissan päätehtävä oli hoitaa varattomia sairaita ja opastaa sairaan omaisia. Vaikka diakonian virka oli perustettu, diakonissojen saaminen oli vaikeaa. Odotellessa perustettiin Diakonaatti-kannatusyhdistys, joka aloitti toimintaa. Ensimmäinen diakonissa Jämijärven seurakuntaan tuli tammikuussa 1922. Hän oli työssä puolisen vuotta.
Kesäkuussa 1923 saatiin pitempiaikainen diakonissa Tyyne Sillanpää, joka tuli Ikaalisista. Ensimmäisen 7 kuukauden aikana sisar Tyyne teki 567 sairaskäyntiä ja valvoi 33 yötä sairasvuoteen äärellä. Hän toimi myös kunnan vaivaishoidon tarkastajana. Sisar Tyynen palkka oli 600 mk/kk, asunto lämpöineen ja valoineen sekä yhdet saappaat vuodessa. Sisarelle päätettiin hankkia polkupyörä, mutta ensimmäinen varastettiin ja uusi saatiin hankittua lahjoitusvaroilla vasta vuonna 1925. Samana vuonna sisar Tyyne teki 1085 matkaa sairaiden luo ja valvoi 93 yötä sairaita hoitaessaan. Jämijärven seurakunnan pitkäaikaisin seurakuntasisar eli diakonissa on ollut Iida Hietamäki (os. Laukkanen), joka oli tehtävässä vuosina 1962-1997.
Jämijärvi on nykyään osa Kankaanpään seurakuntaa, joka juhlii diakoniatyön 150 vuotta pitkää taivalta 1. syyskuuta kello 12 Kankaanpään seurakuntasalissa. Aamupäivällä torilla kohdataan ihmisiä. Tarkemmat tiedot seurakuntatiedoissa.

Kirjoittaja on diakoni Kankaanpään seurakunnasta.

Lähteet:
– Diakoniatyöntekijöiden Liitto ry (http://www.dtl.fi)
– Heikkilä, Olavi (2000): Jämijärven seurakunnan historia 1855–2000
– Suomen evankelisluterilainen kirkko (http://www.evl.fi/plus/seurakuntaelama/diakonia/tietoa-diakoniasta)



Juttua muokattu 23.8. kello 8: Korjattu sukunimi

Jaa artikkeli

Facebook Twitter Kommentoi

Kommentit

Toivomme vilkasta ja moniäänistä keskustelua! Noudatathan pelisääntöjä.

Kirjoita selkeästi ja napakasti. Kaikki viestit luetaan ja hyväksytään ennen julkaisua. Loukkaavia, henkilöön meneviä tai vihamielisiä kommentteja emme julkaise.

Kiitos kommentistasi!

 

Anna nimimerkki, mikäli et halua kommentoida omalla nimelläsi.

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.

Lue lisää

JÄMIJÄRVI 3.3.2024 15:00 Tilaajille

Miksi näin? – Miksi Jämijärven kappeliseurakunta muuttui kirkkoalueeksi?

JÄMIJÄRVI 24.10.2022 15:00 Tilaajille

”Jos päätöksenteko olisi ollut kinaa ja sohlaamista, niin ei siellä olisi halunnut olla” – yli puoli vuosisataa päättäjänä toiminut jämijärveläinen Juhani A. Rajala jää viimein eläkkeelle

JÄMIJÄRVI 23.9.2022 08:30 Tilaajille

Lakkautettava yhdistys teki viimeisen suuren tekonsa: Jämijärvellä kunnostettiin sankarivainajien muistokivet

MIELIPIDE 4.8.2022 17:00 Tilaajille

Lukijalta: Suur-Kyrön ensimmäinen kirkonpaikka – ”Kierikkalan Sikomäessä on sijainnut todennäköisesti Suur-Kyrön ensimmäinen kirkko jo 1200-luvulla”