HISTORIA 20.3.2022 10:00

Syvältä Savosta lähtenyt Mikkonen toi ainutlaatuisen tehtaan Kyröskoskelle – Vaan oliko Mikkosia yksi vai kaksi?

Tapani Ekstam




Kyröskosken partaalle perustettiin kutomo vuonna 1860 ja se aloitti toimintansa 1861. Kutomosta on kerrottu Kyrön Joulussa 2020. Hammarén & C:o aloitti puumassan tuotannon 1872 edellä mainitun kutomon alakerrassa. Ruskean paperin tuotanto aloitettiin 1878 omassa tehdassalissa paikalla, jolle vuonna 1937 rakennettiin paperikone 2, lyhyemmin PK2. Vähemmälle huomiolle on jäänyt santapaperitehdas. Kaikki tämän ajan laitokset toimivat kosken vesivoimalla.


Santapaperin keksivät egyptiläiset noin 2500 eaa. ja kiinalaiset käyttivät 1200-luvulla hiomapaperia, jossa oli liimattuna lasipölyä. Nykyaikaisen hiomapaperin patentoi 1834 Isaac Fisher Amerikassa. Nykyisin hiomapaperissa ei enää käytetä hiekkaa vaan siihen on liimattu piikarbidihiukkasia. Hiomapaperia käytetään aina hampaiden hionnasta ja mikroprosessorien tuotannosta näyttöpäätteisiin. Hiomapaperien tuotanto kasvaa jatkuvasti kuuden prosentin vuosivauhdilla.

Pielavedeltä Ylöjärvelle, Ylöjärveltä Kyröskoskelle


Ananias Mikkonen syntyi 1851 Pielavedellä ja hän ilmeisesti perusti santapaperitehtaan Mäntyharjun Woikosken myllyyn, jonne he muuttivat 25.8.1884 Ylöjärveltä. Tampereen Sanomat 9.10.1896 kertoo muistokirjoituksessaan Mikkosen siirtäneen tehtaansa Mäntyharjulta Ylöjärvelle ja sieltä Kyröskoskelle.

Santapaperitehdas oli ainoa laatuaan Suomessa. Teollisuustilaston mukaan vuonna 1892 valmistetun tuotannon arvo oli 16 400 markkaa ja se tuotti 1 100 riisiä santapaperia sekä 80 riisiä merkelikangasta. Käytetyn ulkoisen raakatavaran arvo oli 2 100 markkaa.

Santapaperitehtaan tamppilaitos oli kosken alla vastakkaisella rannalla Keinuniemen puolella. Tamppilaitos hienonsi paperissa käytetyn hiekan ja mainittu vesimylly käytti koneistoa. Työntekijöitä 1892 tehtaassa oli seitsemän, joista neljä oli miehiä ja kolme naisia. Varsinaisen santapaperin valmistus, ja myös hiekkavarasto, olivat entisen meijerin, nykyisen Sarven, paikkeilla. Siitä syystä paikkaa kutsuttiin aina 1930-luvulle asti pergamentinkulmaksi. Yksi riisi on 500 arkkia kertaa tuotanto 1 100, eli 550 000 santapaperiarkkia vuodessa.

Eine Henrietta sai Kyröskosken kerman kummeikseen

Tarkkaa tietoa tehtaan perustamisesta en ole löytänyt, mutta siitä on aihetodisteita. Ananias Mikkonen ja Charlotta Gunilla (s. 1848 Ylöjärvellä) avioituivat 1875. Ylöjärvelle Mikkonen tuli 1875 Maaningalta ja hänet mainitaan kirjuriksi. Pariskunnalle syntyi seitsemän lasta, joista yksi kuoli pienenä.

Lapsista Impi syntyi 1885 Mäntyharjulla ja Eine Henrietta 22.12.1886 Hämeenkyrössä. Isä mainitaan tehtaalaisena ja kummit olivat Kyröskosken kermaa, tehtaan patruuna A. Nyberg, maakauppias Hilma Helena Sandell ja koulun opettaja Hilma Reina. Tästä voimme päätellä, ettei patruuna tavallisen tehtaalaisen kummiksi olisi lähtenyt.

Seuraava lapsi syntyi myöskin Hämeenkyrössä Eeri (Eero) Johannes syntyi 28.3.1890 ja isä mainitaan jo tehtailijaksi. Kummit olivat paperimestari Herman Printz ja vaimo Pauliina, K. Sandell ja vaimo Helena, Insinööri M. Ahlfors ja rouva. Einen syntyessä Mikkoset olivat kirjoilla Ylöjärvellä ja Eeron syntyessä Mäntyharjun Leppäniemen kylässä. Kirjansa Mikkosen perhe muutti Tampereelle 25.7.1895 Mäntyharjulta. Helena Laurinsalo kirjoittaa kirjassaan Talot piipun juurella santapaperitehtaasta ja sillä perusteella vaikuttaa siltä, että Alfred Selin on tehtaan osakas ja rahoittaja Mikkosen ollessa paikallisjohtaja.

Montako Mikkosta?

Jotta tämä ei menisi liian yksinkertaiseksi, mainitsee Hammarénin historia lokakuulla 1886 tehtaaseen tulleen metsätyönjohtajaksi Mikkosen. Tuliko A. Mikkonen ensin työnjohtajaksi (tehtaalainen 1886) ja sitten perustivat vasta santapaperitehtaan (tehtailija 1890)? Vai tuliko kaksi Mikkosta Kyröskoskelle syksyllä 1886? Kirkonkirjoista asia ei selviä.

Tamperelainen kauppias Alfred Selin (s.1865) osti Mikkosen osuuden santapaperitehtaasta ilmeisesti 1892 lopulla. Ananias Mikkonen muutti sitten kauppiaaksi Tampereelle, jossa hän kuoli 8.10.1896 kuumetautiin. Hammarénin historia 1870–1945 kertoo, että Selin myi insinööri Hammarénille 28.11.1894 santapaperitehtaan rakennukset, mutta ei koneita, 7 000 markan hintaan.

Uudessa Suomettaressa on oikaisuilmoitus 5.12.1894. A. Selin ei ole myynyt tehdastaan, vaan sen vesiosuudet ja rakennukset, tehdas jatkaa toimintaansa (vuokrasopimuksella). Kuinka pitkälle santapaperia sitten tuotettiin Kyröskoskella? Uusi neulapato valmistui 1907 ja tamppilaitoksen käyttövesi loppui silloin. Voitaneen olettaa santapaperitehtaan toimineen enintään 1886 ja 1907 välisenä aikana. Valitettavan paljon jää arvailujen varaan, kenties jostain arkistosta löytyy lisää tietoa.


Lähteet:

Laurinsalo, Helena: Talot piipun juurella; Mielonen, Asko: sanomalehtiartikkelit 1800-luku; tehtaan historiakirjat 4 kpl; Nallinmaa-Luoto, Terhi: Hämeenkyrön historia II ja III; kirkkojen rippikirjat sekä luettelot ja netti.



Juttu on julkaistu alunperin UutisOivassa 21.1.2021

Jaa artikkeli

Facebook Twitter

Lue lisää

HÄMEENKYRÖ 2.12.2022 17:00 Tilaajille

Mikä on Kyröskosken esiopetuksen tulevaisuus? – ”Erilaisia tilaratkaisuja on kartoitettu”

HÄMEENKYRÖ 19.11.2022 16:00 Tilaajille

Lukijalta: Muistokivi on hiomosta tuttu – ”Nyt tämä kaikki on historiaa. Enää ei kivimiehiä eikä hiomakoneita Kyröskoskella tarvita”

HÄMEENKYRÖ 9.11.2022 12:17 Tilaajille

Kyröskosken kerrostalohanke etenemässä – Hallitukselle esitetään tontin vuokraamista Asunnonhankinta Oy:lle

HÄMEENKYRÖ 15.10.2022 15:00 Tilaajille

Kyröskoskelle nousi heijastinpuu, josta voi noutaa oman heijastimen – yritykset ja järjestöt ovat Hämeenkyrössä laittaneet jakoon runsaat tuhat kappaletta

HÄMEENKYRÖ 26.9.2022 17:00 Tilaajille

Kyröskoskelle rakennetaan kuituverkkoa – tavoitteena nopea yhteys jopa 2 500 taloudelle