Tevaniemen tuulivoimahanke etenee vauhdilla. Yhdistyksemme pyysi eläkkeellä olevalta entiseltä VTT:n johtavalta tutkijalta ja äänenhallintaryhmän ryhmäpäälliköltä DI Hannu Nykäseltä lausunnon melumallinnuksesta.

Elinympäristömme puolesta ry

Johanna Ylihaveri

Ikaalisten kaupungin Tevaniemen alueelle on suunniteltu yhdeksän tai vaihtoehtoisesti kahdeksan tuulivoimalan tuulivoima-aluetta. Tuulivoimahankkeen osayleiskaavaehdotuksen kaavakartassa on ainoana meluun vaikuttavana vaatimuksena voimaloiden kokonaiskorkeus 280 metriä.

Etha Wind Oy on laatinut voimala-alueelle melumallinnuksen, jossa voimalatyyppinä on Vestaksen 6,0 MW:n voimala, jonka roottorin halkaisija on 162 m. Tevaniemen suunnitellun tuulivoima-alueen yhdeksän tuulivoimalaa sijaitsevat Etha Wind Oy:n melumallinnuskuvan perusteella suurelta osin liian lähellä toisiaan jo Suomen tuulivoimayhdistyksen esittämän kriteerin ”viisi kertaa roottorin halkaisija lavan kärjestä viereisen voimalan lavan kärkeen” mukaan. Sopivan tuulen vallitessa tuulen yläpuolella sijaitsevan voimalan jättöpyörre kohottaa tuulen alapuolella sijaitsevan voimalan melupäästön melumallinnuksessa oletettua olennaisesti suuremmaksi erityisesti pienillä, alle 200 Hz:n taajuuksilla, kun voimalat sijaitsevat liian lähellä toisiaan.

Etha Wind Oy:n melumallinnuksessa on jätetty myös kokonaan tarkastelematta merkityksellisen sykinnän ja inversion vaikutukset melutasoihin ja melun häiritsevyyttä lisäävinä tekijöinä. Tuulivoimalan synnyttämän melun sykintä on voimakkainta ilta- ja yöaikaan tietyissä sääolosuhteissa (ns. stabiili alailmakehä). Ruotsissa tehtyjen pitkäaikaismittausten mukaan merkityksellistä sykintää esiintyy noin 20 – 30 % tuulivoimaloiden vuotuisesta toiminta-ajasta sopivissa sääolosuhteissa. Voimakkainta ja useimmiten esiintyvää sykintä on kevättalvella, syksyllä ja syystalvella, jolloin auringon säteilykulman muutos ilta- ja yöaikaan on suurimmillaan.

Melumallinnuksessa ei ole myöskään lainkaan huomioitu Pirkanmaan ely-keskuksen lausunnossa olevaa kommenttia, jonka mukaan painovoimaiseen ilmanvaihtoon perustuvien asuin- ja lomarakennusten sisätiloihin syntyvää melutasoa tulee tarkastella myös ikkunoiden ollessa kesäaikana avoimina ilmanvaihdon tarpeen kasvaessa ulkolämpötilojen nousun takia.

Muun muassa edellä lyhyesti kuvattujen asioiden takia melumallinnus on hyvin puutteellinen ja tuulivoimaloiden liian lähelle toisiaan sijoittelun takia antaa täysin virheellisen kuvan asuin- ja lomarakennuksiin syntyvistä melutasoista.

DI Hannu Nykänen

Etha Windin vastauksen pääset lukemaan painamalla tästä.