Kun astuu Ikaalisten Vanhan kauppalan portista sisään kauppalan niemen nokalle, tekee aikamatkan 1860-luvulle.

– Kauppalassa on vielä paljon kaunista: komeita vanhoja rakennuksia, puistobulevardeja ja joka puolelta siintävä Kyrösjärvi. Kauppalan ihme on se, kun kaikki kadut vievät Kyrösjärveen.
– Paljon on kuitenkin ehditty tuhota. Nyt on korkea aika saada kauppala uuteen kukoistukseen. Pelastaa vanhaa rakennuskantaa korjaamalla ja luoda uutta toimintaa
Näin luonnehtii arkkitehti Matti Huusari. Hän on asunut Vanhassa kauppalassa lähes 40 vuotta ja isännöi yhdessä vaimonsa Minnin kanssa Tuomarintaloa. Huusarit ovat entisöineet 1860-luvulta peräisin olevan talon pieteetillä.
Vanhan kauppalan henkiin herättäminen on kirjattu Ikaalisten kaupungin strategiaan. Työhön on nyt valjastettu Oulun yliopiston arkkitehtuurin yksikkö. Laitoksen yli 40 opiskelijan ryhmä tekee asemakaavoituksen harjoitustyön Vanhasta kauppalasta ja Toivolansaaresta.
– Odotettavissa on paljon uusia kehittämissuunnitelmia, kertoo professori Tarja Outila Oulun yliopistosta.

”Luonnon ja kulttuurin liitto”

Vuonna 1858 perustettu Ikaalisten epäitsenäinen kauppala oli ensimmäinen Suomessa.

– Ikaalisissa kohtasi kaksi viisasta herraa. Edistyksellinen Suomen suuriruhtinas ja tsaari Aleksanteri II ryhtyi nykyaikaistamaan Suomea, ja siihen kuului päätös Ikaalisten kauppalan perustamisesta. Toinen herra tuli lännestä ja hän oli kansainvälisesti merkittävä arkkitehti Georg Theodor Chiewitz, joka suunnitteli kauppalan ruutuasemakaavan.
– Vastaavanlaista asemakaavaa ei ole muissa maalaispitäjissä. Se on väljä, lehtevien puistokatujen neljään osaan jakava kokonaisuus. Mäkinen niemi ja ympäröivä vesi antavat kaupungille persoonallisen ilmeen, Huusari kuvailee.
– Se on luonnon ja kulttuurin ainutlaatuinen liitto.

”Tärkeintä on nyt pelastaa kaikki pelastettavissa oleva”

Kauppalan historia on hieno, mutta ajan kuluessa kauppalan ilme on päässyt rapistumaan ja elämä sielä on hiljentynyt.

– 1960-luvulla kauppala kasvoi. Silloin suosittiin väljää rakentamista ja samalla unohdettiin kauppalan perinteinen luonne. Kerrostalot rakennettiin irti katulinjasta. Katutila tuhoutui ja samalla pihapuistot, Huusari sanoo.
1980-luvulla kaupunki kaavoitti asumista ja palveluja kauemmas kauppalasta.
– Oli syntynyt kauppala, jossa ei ollut yhtään kauppaa. Väki ikääntyy ja vähenee. Voimavaroja kauppalassa kuitenkin edelleen on. Niitä ovat puhdas luonto ja kauniit maisemat. Nyt tärkeintä on pelastaa vanha, arvokas ja tyhjillään oleva rakennuskanta.
– Periaatteena voisi olla, että ennen kuin yhtäkään uudisrakennusta rakennettaisiin, olisi tutkittava, sopisiko suunniteltu käyttö olemassa olevaan rakennukseen. Rahaa säästyisi ja ilmasto tykkäisi, Huusari pohtii.
Huusari oli keskeinen tekijä, kun 1920-luvulla rakennettu korjauskelvottomaksi tuomittu Oman Tuvpa pelastettiin. Asiaa ajamaan perustettiin Ikaalisten Wanhan Kauppalan Kotiseutuyhdistys Oma Tupa ry.
Yhdistys osti ja kunnosti Oma n Tuvan. Alkuperäisen ”strömmerismin”, barokki-klassismin hengessä toteutettu korjaus oli Huusarin käsialaa.
– Talossa on noin 1 300 neliötä monenlaiseen käyttöön. Korjaus maksoi noin 1,4 miljoonaa euroa. Mitä uutta tällä rahalla voisi nykypäivänä rakentaa? Huusari kysyy.

Luvassa on yli 40 uutta suunnitelmaa

Oulun yliopiston arkkitehtiopiskelijat tekevät asemakaavasuunnittelun opintojaksonsa Vanhasta kauppalasta ja Toivolansaaresta vielä tämän syksyn aikana.

– Tavoitteena on vanhan kauppalan asumisen, matkailun sekä pien- ja uusyrittämisen edellytysten vahvistaminen, tiivistää Outila.
Vanha kauppala on RKY-aluetta eli se luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.
Alueella on käytöstä poistuneita tai vajaakäytöllä olevia rakennuksia, kuten entisiä oppilaitoksia ja muun muassa kaupunginvirastona palvelleet kaksi vanhaa rakennusta.
– Harjoitustöissä etsitään niille uudiskäyttöä. Alueella on myös liikerakennuksia, joiden tilalle opiskelija voi ideoida RKY-alueelle sopivaa modernia tai ympäristöstä vaikutteita ottavia puurakenteisia pientaloja tai matalaa puukerrostalorakentamista. Alueelle tulee osoittaa kuitenkin ainakin yksi vähintään kolmikerroksinen asuinrakennus, Outila kertoo.
Opiskelijoiden ideoivat myös Toivolansaaren käyttöä.
– Sinne on mahdollista esittää luovia ja ennakkoluulottomiakin ratkaisuja. Toivolansaaren nykyistä asemakaavaa ei tarvitse noudattaa muiden kuin alueen luonto- ja kulttuuriympäristöarvojen sekä virkistyskäytön tarpeiden osalta, Outila sanoo.
Opiskelijoiden työt valmistuvat lokakuun lopussa.
– Loka-marraskuussa kaupunki saa ideoita, joilla alueille saataisiin vetovoimaa sen arvokasta miljöötä unohtamatta, Outila sanoo.

• Ikaalisten Vanha kauppala