Lähes 20 vuoden ajan Pappilanjoella, Kirkkojärvellä ja sen alavesillä Siuroon asti Purimo-laivaa kipparoinut Seppo Savolainen soisi laivaliikenteen palaavan.

– Myin Purimon vuonna 2016, kun alukselle löytyi ostaja ja itselle oli kertynyt jo jonkin verran ikää.

Viime vuodet Purimo on halkonut vettä Kyrösjärvellä, mutta Savolainen kehuu Hämeenkyrön kirkonkylän ja Siuron välistä vesireittiä erinomaisen kiinnostavaksi.

– Matkalla on useita kapeikkoja, siltoja, vaihtevaa maisemaa ja yksityiskohtia, joihin liittyy tarinoita.

Tarinoiden kerronta sanavalmiilta Savolaiselta sujuu, samoin uusien ideoiden kehittely. Mies väittää, ettei ole juurikaan tehnyt pitkän tähtäimen suunnitelmia, mutta Purimon risteilyille hän ehti vuosien varrella kehitellä monenlaista ohjelmaa.

Mieleen jääneistä onnistumisista tivatessa Savolainen mainitsee esiintyjien, kuten Tapani Pertun tai Veli-Matti Järvenpään värväämisen Purimolle sekä erilaiset teemaristeilyt. Kirkkojärvellä ja Pappilanjoella on koettu niin merirosvo-, inkkari- kuin Ti-Ti Nalle -teemaisia elämyksiä.

Ideoita kehkeytyy edelleen

Paikallisten matkailutoimijoiden yhteistyöstä Savolainen mainitsee Yrjölän marjatilan Mahnalasta ja luonnollisesti Frantsilan Kehäkukan Pappilanjoen varrella Purimon hyvinä kumppaneina.

Maisemiltaan monin paikoin lähes erämainen Pappilanjoki virtaa käytännössä keskellä taajamaa ja on sellaisena melkoinen harvinaisuus.

Kehittämisideoita Savolaisen pääkopassa kehkeytyy edelleen. Laivaliikenteen palaaminen Kirkkojärvelle on yksi hänen toiveistaan, mutta myös vanhan urheilukentän paikalle tehtyä matkaparkkia olisi Savolaisen mukaan syytä kohentaa palveluilla, jotta se houkuttelisi ohikulkijoita viipymään Hämeenkyrössä.

– Vanhalla paloasemalla Pappilanjoen suulla olisi erinomainen kesäravintolan paikka, Savolainen sanoo.

Arviossa on rutkasti paikallistuntemusta, sillä paloasema on ollut vuosia Savolaisen koti.

Palomies, yrittäjä ja melkein merkonomi

Vaikka Savolainen on asunut liki koko elämänsä Hämeenkyrössä, ihan paljasjalkainen kyröläinen hän ei ole.

– Olen syntynyt Helsingissä. Perheemme asui Suomenlinnassa, kun isäni työskenteli kapiaisena. Syntyperäni varmaan selittää puheessani kuuluvan stadin slangin, Savolainen sanoo hymyillen.

Hämeenkyröön perhe muutti Sepon ollessa alle vuoden ikäinen, joten nämä seudut ovat ehtineet tulla tutuiksi. Myös Savolainen on tullut monille tutuksi, sillä ennen Purimon kippariksi ryhtymistä hän ehti työskennellä noin 20 vuotta palomiehenä. Yrittäjyydestä Savolaisella on kokemusta myös sammutinhuollon ja huoltoaseman pitämisestä.

– Liikemiesurani alkoi noin 12-vuotiaana Kalliolan kioskilla vanhan kirkonkylän kupeessa, Savolainen kertoo.

Myöhemmin kouluaikoinaan Savolainen työskenteli bensanmyyjänä Kyröskosken Shellillä. Suunnitelmat pyrkiä teknilliseen kouluun jäivät sikseen, kun Savolainen alkoi epäillä että ”tekussa” pitäisi lukea. Kauppikseen nuorukainen päätyi, mutta opinnoista tuli suoritettua lopulta vain osa.

– Olen sanonut olevani 2/3-merkonomi. Myynti ja kaupanteko sujuu, mutta tuloksenteko heikommin. Olisi varmaan pitänyt opiskella se kolmaskin vuosi, Savolainen naurahtaa.