1. Nuorekkain postinumeroalue on Pinsiö Hämeenkyrössä. Siellä keski-ikä on 36 vuotta. Vanhimmat asuvat Sisätössä Ikaalisissa, jossa keski-ikä on 58 vuotta.

2. Suhteessa eniten alle 18-vuotiaita löytyy Jumesniemestä, jossa 29,65 % kaikista asukkaita on 0–17-vuotiaita. Sen sijaan Ikaalisten keskustan asukkaista on lapsia vain 4,91 %.

3. Suurimmat liikennemäärät ovat kolmostiellä. Hämeenkyrön keskustan läpi kulkee 12 633 ajoneuvoa vuorokaudessa.

4. Miesten ja naisten osuus on suurimmassa osassa suhteellisen tasan. Suurin ero on Ikaalisten keskustan alueella, jossa naisia on jopa 115 enemmän kuin miehiä. Hämeenkyrön keskusta tulee perässä: 98 naista enemmän. Miehiä sen sijaan on enemmän Kilvakkalassa jopa 90 enemmän kuin naisia. Samoin Jämijärven keskustan alueella ei ole miehistä pulaa: heitä on 44 enemmän kuin naisia.

5. Kirjastoista suosituin oli Ikaalisissa. Sieltä lainattiin 70 287 lainaa, mikä on reilu 10 lainaa per asukas. Myös prosenttimääräisesti lainaajia oli eniten, eli 33,56 % asukkaista. Jämijärvellä sen sijaan on aineistoa eniten per asukas: 15,06 kappaletta, joista kirjoja 13,94 per asukas. Jämijärvellä myös vierailtiin kirjastossa eniten asukaslukuun nähden.

6. Hirvieläinkolareita aiheuttavat etenkin peurat. Eniten valkohäntäpeuran kanssa törmättiin Häijääntiellä.

7. Parhaat keskitulot olivat Pinsiössä, jossa kotiin kannettiin keskimäärin 54 341 euroa vuodessa (mediaani 52 208). Pienimmällä pärjättiin Ikaalisten keskustan alueella, jossa keskitulot olivat 34 071 euroa ja mediaanitulot 28 355 euroa vuodessa.

8. Eniten maistereita ja tohtoreita löytyy Hämeenkyrön Simunasta, jossa jopa 7,4 prosenttia on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon. Vähiten ylintä tutkintoa on haettu Hämeenkyrön Kaipiosta, jossa sellainen löytyy vain 0,64 prosentilta. Koulutettuja ylipäätään löytyi eniten Hämeenkyrön Vesajärveltä, jossa 70,71 prosentilla on suoritettu tutkinto. Vähiten koulunpenkillä on istuttu Sisätössä Ikaalisissa, jossa koulutus löytyy vain 52,25 prosentilla asukkaista.

9. Kyrösjärvi yhdistää seudun kuntia: se ulottuu kolmen kunnan alueelle ja laskee Jämijärven alueelta. Tuo 96,1 km2 laaja järvi on Suomen 47. suurin. Sen keskisyvyys on 10,4 metriä ja suurin syvyys 47 metriä. Järven syvin kohta sijaitsee Isollaselällä Kartun edustalla. Sameavetisiä järviä suosiva yökala kuha viihtyy niin hyvin Kyrösjärvessä, että se tunnetaan yhtensä Suomen parhaimpana kuhajärvenä.

10. Muitakin vesialueita löytyy: Ikaalisissa on järviä 164 kappaletta. Pinta-alana se tarkoittaa 93,03 km, joten sisävesiä kunnasta löytyy 11,03 %. Hämeenkyrössä järviä on 63, yhteensä 41,26 km, mikä on 8,17 % kunnan pinta-alasta. Kuivinta on Jämijärvellä, jossa on vain 7 järveä ja 9,98 km. Alueesta vesistöä onkin vain 4,45 %. Suurin saari on Kontusaari (75 ha), perässä tulee Isosaari (74 ha).

11. Jämijärvellä sijaitsee Satakunnan korkein kohta: 185 metrinen Soininharju. Vieläkin korkeampia kohtia löytyy Hämeenkyrön korkein kohta on Seinävuori (187,9 m). Siellä on jyrkänteitä, rotkoja ja louhikoita. Ikaalisten eteläosassa sijaitsee puolestaan Vatulanharju

12. Ikaalisten Vatsiaisten kylässä tehtiin 1966 suuri rahalöytö. Löydetyt rahat olivat kupariplootuja, joiden yhteispaino oli 211 kg. Rahoja oli kaikkiaan 127 kappaletta. Kolikot olivat vuosilta 1711–1740. Rahakätkön paikalle on pystytetty muistomerkki.

13. Viljakkalainen Kauko Tapani Simonen kruunattiin Suomen ensimmäiseksi tangokuninkaaksi vuonna 1985.

14. Kyröskoski yksi Suomen mahtavimpia koskia. Sillä on myös kulttuurista merkitystä: se tunnetaan Hämeen Hälläpyöränä. Koski mainitaan kansanrunossa: ”Hämehes on Hälläpyörä, Kaatrakoski Karjalassa, ei oo Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran.”

15. Ikaalisissa eli aikanaan Suomen vanhin ihminen Lempi Rothovius. Hän eli 112-vuotiaaksi ja siirtyi ajasta iäisyyten vuonna 2000.

16. Hämeenkyrön nimikkokala on kuha (Sander ludioperca), nimikkoperhonen lehtohopeatäplä (Clossiana titania), nimikkonisäkäs on ilves ja nimikkokasvi kissankäpälä. Nimikkolintumme on korppi ja nimikkonilviäinen tietenkin jokihelmisimpukka, erittäin uhanalainen miltei musta nilviäinen, joka puhdistaa vettä jopa 50 litraa vuorokaudessa. Sitä esiintyy Turkimusojassa, Ruonanjoessa ja Pinsiön-Matalusjoessa – eteläisen Suomen ainoina jokina.

17. Ikaalisten nimikko-olennot ovat kuore, sinitiainen, liito-orava ja nokkosperhonen.

18. 1980-luvulla suunnilleen joka pitäjään valittiin nimikkoruoat. Ikaalisten ruoat ovat pariloitu silakka sekä kehäjuusto. Hämeenkyrön pitäjäruoka on pernaloora, ohrakakko sekä siansivusta tehty kyrönkäristys. Jämijärven pitäjäruoiksi nimettiin saunapalvi ja rasvaperunat. Viljakkalan pitäjäruoat ovat sallatti, räätikkäloora, paistinjuusto ja kinkku.

19. Helsingin olympiakisojen kulta- ja hopeamitalien materiaali kaivettiin Viljakkalan Haverista.

20. Urheilussa seutu on pärjännyt aina. Olympiamitaleja seudulta on saavutettu etenkin hiihdossa. Ikaalilainen Matti Pitkänen voitti viestikultaa 1976, MM-hopeaa 1978 ja olympiapronssia 1980. Krista Pärmäkoski on saavuttanut hopeamitalin viestissä ja 30 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailussa sekä pronssia yhdistelmäkilpailusta, 10 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailusta ja 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailusta. Viljakkalassa syntynyt Matti Niemi oli perämiehenä soutujoukkueessa, joka saavutti olympiapronssin perämiehelliset neloset -soutusarjassa vuonna 1956.

21. Yleisurheilun saralla maailmanennätykseen on yltänyt ”Hämeenkyrön karhu”, Paavo Yrjölä laittoi kymmenottelun ennätyksen uusiksi kolmena vuonna peräkkäin 1926–1928. Viimeisimmän Suomen-ennätyksen puolestaan teki Samuli Samuelsson viime heinäkuussa, kun rikkoi 100 metrin ennätyksen aikaan 10,16. Hämeenkyröläinen, Ikaalisten Urheilijoita edustanut Otto Ahlfors juhli puolestaan Berliinissä EM-kisoissa, kun pikaviestijoukkue rikkoi 4 x 100 metrin Suomen-ennätyksen ajalla 38,92. Maailmanmestaruuksia ovat saavuttaneet ainakin ikaalilainen Outi Borgenström (1979, suunnistus).

22. Hämeenkyröläinen F. E. Sillanpää sai Suomen ensimmäisen Nobel-palkinnon vuonna 1939 kirjallisuudesta. Palkintoja on jaettu Suomeen yhteensä neljä, joten seudulla on 25 % kaikista maan nobeleista.

23. Seudulle on jaettu myös Finlandia-palkintoja. Hämeenkyröläinen kirjailija Anni Kytömäki on ollut ehdolla kaunokirjallisuus-Finlandian saajaksi vuonna 2014 ja voittanut Finlandian vuonna 2020 teoksellaan Margarita. Vuonna 2015 hämeenkyröläisen Panu Rajalan teos Intoilija oli ehdolla Finlandian saajaksi ja vuonna 1994 F.E. Sillanpäästä kertova teos Tieto-Finlandian saajaksi. Tieto-Finlandian ehdokkaana on ollut myös Hämeenkyrössä asuva Kaarina Davis vuonna 2007 sekä niinikään hämeenkyröläinen Jussi Viitala vuonna 2005.

24. Muitakin merkittäviä henkilöitä seudulta löytyy. Tiedemies ja poliitikko Edvard Gylling vaikutti Ikaalisissa, samoin kuin muun muassa Tampereen linja-autoaseman suunnitellut arkkitehti Bertel Strömmer. Ikaalisissa ovat eläneet tai syntyneet myös poliitikot Sulo Aittoniemi, Vilho Korhonen, Juho Lautasalo, Aatu Okko, laulaja Eila Pienimäki ja muusikko Gunnart ”Goony” Strömmer, taiteilija Felix Frang sekä teatterineuvokset Esko Raipia ja Eino Salmelainen – sekä monet muut.

25. Hämeenkyrössä ovat eläneet tai syntyneet jo mainittujen lisäksi manageri Tauno ”Tappi” Suojanen, muusikot Irwin Goodman, Markku Petander, kirjailijat Väinö Linna ja U.W. Valakorpi, näyttelijät Kapo Manto ja Tapani Perttu, sekä poliitikot Arvo Pentti, Klaus Pentti, Frans Mustasilta, Taavetti Kalliokorpi, Pertti Rapio, Matti Raipala, Arvo ”Poika” Tuominen, Väinö Nyström, Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ja Jouni Ovaska – ja lukemattomat muut merkkihenkilöt. Uniklubi-bändi on kotoisin Hämeenkyröstä.

26. Viljakkalasta lähtöisin ovat ainakin palkittu rap-artisti Jesse Markin, näyttelijä Sulevi Peltola sekä geologi Herman Stigzelius.

27. Jämijärveltä tunnettuja henkilöitä ovat muun muassa poliitikko Lauri Leppihalme, matemaatikko Sakari Levänen sekä harmonikkataiteilija sekä soitinrakentaja Lasse Pihlajamaa.

28. Ikaalinen oli Suomen vanhin kauppala, mutta se jäi myös pienimmäksi. Kauppala perustettiin 1858 Venäjän keisari Aleksanteri II:n antaman julistuksen mukaan.

29. Jumesniemen koulu perustettiin vuonna 1847. Siitä tuli ensimmäinen suomenkielinen kansakoulu, johon kaikkien yhteiskuntaluokkien lapset olivat tervetulleita.

30. Jämijärvellä asuu seudulta eniten ihmisiä rivi- ja pientaloissa: 96,7 %.

31. Ikaalisten puolelle ulottuva Seitseminen on Pirkanmaan suosituin kansallispuisto. Seudun rakastettu luontokeskus täyttää tänä vuonna 40 vuotta.

32. Jämijärvellä puolestaan on maailmanlaajuisestikin harvinainen geopark. Puisto esittelee alueen geologista tarinaa ja ihmeellistä luontoa.

33. Ikaalisten Vatulassa sijaitsi 1800-luvulla Turun Tarkk’ampujapataljoonan reservikomppania. Siitä muistuttaa enää oikeastaan vain nupulakivinen kadunpätkä.

34. Aleksis Kiven ensimmäinen opettaja, todennäköisesti myös Seitsemän veljeksen lukkarin esikuva, Malakias Costiander syntyi Hämeenkyrön Kostulaan. Siellä on hänen muistokivensäkin.