Demokratia on vapautta valita sekä turvallisuutta samanaikaisesti. Se on hyvinvointia – ihmisenä olemisen ymmärtämistä.

Vaalien lähestyessä olen erityisesti miettinyt mielenterveysasiakkaita. Heillä kyky ja vapaus valita on useimmiten kaventunut. Tässä kohtaamme ihmisen haavoittuvan osan.

Terveyspalvelut ovat tärkein ihmisen tarvitsema palvelu. Joskus on kysymys elämästä – hengissä pysymisestä. Työssäni teen vuosittain kyselyä asiakkailta, mikä heidän elämässään on tärkeää kartoittaakseni heidän tarpeitaan ja suunnitellessani tulevaa. Useimmiten vastaus on ”terveys” ja heti perään lisätään, että kun terveys menee ei ole mitään!

Ihmisen elämään kuuluu vapaus valita. Korona-aika on tuonut tullessaan monia ”pakkoja” – ainakin miellämme ne niin. Aluksi ikäihmiset eristettiin koteihin. Seurasin tilannetta työpaikallani. Se oli erittäin haitallista yli 70-vuotiaille. Yksinäisyys alkoi painamaan. Ulkona sentään nähtiin, kun säät lämpenivät. Siellä puiston penkin äärellä tapasin asiakkaan ja omaisen. Näkövammainen asiakas oli kuihtuneen näköinen ja omainen kertoi ikääntyneen äitinsä huonontuneesta ruokahalusta ja huomattavasta laihtumisesta. Koronakevät oli ollut vaikeaa, kun viikottaiset yhteiset ruoanlaittohetket olivat jääneet pois. Lisäksi äitiä oli painanut pahentunut yksinäisyyden tunne. Tuntui pahalta!

Menneet ovat menneitä ja keskitytään tulevaan! Vanhuksia, mielenterveysongelmista kärsiviä ja haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä ei saa jättää yksin! He eivät useinkaan uskalla pyytää apua tai yksinkertaisesti heillä ei ole voimia. Kenties avun pyytäminen hävettää. Kyse on silloin stigmasta, itsensä heikoksi kokemisesta. Yhteiskunnassamme on vallalla ajattelu, että jokaisen pitää jaksaa, jaksaa!

Jaksaminen on tärkeää, mutta se ei tule ilman ihmistä ja hänen tarpeidensa kuuntelua. Palveluiden on syytä tulla ihmisen luo ja olla saatavilla tarvittaessa. Tehtävänämme on toteuttaa laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut lähipalveluna kaikille asuinpaikasta riippumatta. Tässä apuna ovat liikkuvat ja kotiin tuotavat palvelut sekä etävastaanotto niille, joille se sopii. Kokemuksen mukaan turvallinen hoitosuhde syntyy hyvässä vuorovaikutuksessa ja pysyvyydessä. Tuttu ihminen luo turvallisuutta.

Hoitojonot ovat paisuneet korona-aikana pitkiksi. Hyvinvointialueiden toteutuessa nopeutetaan hoitoon pääsyä monipuolisilla ratkaisuilla ja sopivalla työntekijäresurssoinnilla. Ennaltaehkäisy kärjessä!

Ennaltaehkäisemällä säästytään monelta kärsimykseltä. Ensisijaisesti tukekaamme toinen toisiamme. Meissä on niin paljon voimaa. Jutelkaa vanhusten ja nuorten kanssa, yhdistäkää ihmisiä, ystävystykää. Käyttäkää nykyaikaisia yhteydenpitovälineitä. Opeta ikääntynyt äitisi, isäsi tai mummosi, pappasi käyttämään näitä välineitä, WhatsAppia ja Instagramia. Voimme hyödyntää nykyteknologiaa monipuolisesti myös läheistemme ja itsemme iloksi.

Uusien asioiden käyttöönotto vaatii ponnistuksia niin meille sote-alalla toimijoille kuin päättäjille, puhumattakaan hyvinvointialueen asiakkaista. Tärkeää on myös palveluiden selkeys: se, mitä tarjoamme, kenelle ja miten. Tämä helpottaa asiakasta valintatilanteessa. Tieto luo turvaa. Aina asiakas ei voi valita, eikä osaakaan, mutta parasta olisi, jos hän saisi ja osaisi. Se voimaannuttaa. Asiakkaan subjektius, vaikuttajana oleminen omaan tilanteeseensa on erittäin tärkeä asia.

Hyvinvoiva, kotiin hyvillä mielin palaava terveydenhuollon asiakas on yleensä tulosta toimivasta hoitotyöstä. Ihmisiä olemme myös me hoito- ja kuntoutustyössä ahkeroivat. Muistakaamme siis auttajia ja tehkäämme työtä ihmiseltä ihmiselle.

Eeva Fredland

Psykologian opiskelija, sosionomi-diakoni

KD:n aluevaaliehdokas