Kirjoitit Johanna Ylihaveri (UutisOiva 26.4.) huolesi opetuksen nykytilasta koulussa. Opetussuunnitelman perusteet sekä varhaiskasvatussuunnitelman perusteet molemmat velvoittavat sukupuolitietoiseen ja -sensitiiviseen opetukseen. Edellä mainitut asiakirjat ovat Opetushallituksen laatimia valtakunnallisia määräyksiä, eivät siis mielipide- tai uskokysymyksiä.

Sukupuolitietoisuus ja -sensitiivisyys eivät tarkoita miehen ja naisen olemassaolon kieltämistä, vaan sukupuolittavien yhteiskunnallisten ja kulttuuristen roolien kyseenalaistamista ja purkamista. Tasa-arvon rakentamisen lisäksi sukupuolitietoiseen opetukseen kuuluu seksuaalisten suuntautumisten ja identiteettien moninaisuuden tunnistaminen.

Koulussa ei myöskään onneksi kenellekään kerrota ”valheita siitä, kuka hän on”. Edelleenkin, vaikka tunnistetaan, että sukupuoli määrittyy muunkin kuin X ja Y-kromosomien mukaan (myös tähän biologiseen määritelmään liittyy lukuisia variaatioita), niin jokainen tytöksi itsensä kokeva saa olla tyttö ja jokainen pojaksi kokeva poika. Tutkitun tiedon opettaminen sukupuolen moninaisuudesta ei aiheuta kenellekään haittaa, toisin kuin sen kieltäminen.

Ymmärrän täysin, että voi olla vaikeaa samaistua aiheeseen, joka ei itseä tai omaa lähipiiriä kosketa. Tietoa hakemalla ja uutta oppimalla voit vaikuttaa erilaisuudenpelkoosi. Koulu on julkinen tila, joten pääset vapaasti osallistumaan esimerkiksi kuvailemasi tyyppiseen vähemmistöjen pitämään infotilaisuuteen toteamaan, että siellä puhutaan ihan muusta kuin ”aikuisten seksiasioista” – esimerkiksi toisten ihmisten kunnioittamisesta ja erilaisuuden hyväksymisestä.

Vakavasti otettava kirjoitus kannattaa jatkossa kirjoittaa perustuen tutkittuun tietoon, ei selvästi vähemmistöjä kohtaan vihaa lietsovaan kolumniin tai sinun uskontosi tekstikokoelmaan. On todella tärkeää, minkälaisen arvomaailman ympäröimänä lapset ja nuoret kasvavat, he kun imevät meistä aikuisista kaikki asenteet niin sanattomasta kuin sanallisesta viestinnästämme.

Olen pohjattoman onnellinen siitä, että meitä opettajia ja kasvattajia Suomessa ohjaavat asiakirjat, jotka auttavat saamaan mahdollisimman hyvän, turvallisen ja tasa-arvoisen alun ihan jokaisen lapsen ja nuoren elämälle.

Kaisa Lehtimäki

varhaiskasvatuksen erityisopettaja