UutisOiva-lehdessä 25.5.22 oli juttu Hämeenkyrön kasvihuonepäästöistä. Tavoite siis saada vuoteen 2030 mennessä vähennettyä kasvihuonepäästöjä 80 prosenttia vuoden 2007 päästöihin verrattuna. Jutussa esitetyt luvut eivät täsmää jos ilmoitettu 7.7 kilotonnin päästö per jokainen hämeenkyröläinen pitää paikkansa. Varmaankin painovirhe.

Asia kuitenkin jäi askarruttamaan ja nettiä selailemalla ja numeroita pyörittelemällä jäi vähän outo olo. Onko todellisuudessa edes mahdollista päästä tavoitteeseen jo pelkästään huomioiden se tosiasia, että iso tie kulkee Hämeenkyrön läpi ja liikenteen tuottamat päästöt tuskin vähenevät vuoteen 2030 mennessä riittävästi; polttomoottorilla kun huristellaan vielä aika monta vuotta.

Maatalouden iso osuus päästöistä ei liene pienenemään päin, koska ruoan tuotanto on noussut yhdeksi tärkeimmistä asioista ja tulee lisääntymään ulkomailta tulevien raaka-aineiden saatavuuden heikkenemisen ja kallistumisen johdosta. Erillislämmityskohteissa tullaan lisäämään kotimaisia/paikallisia energialähteitä eli puuta, turvetta ja erilaisia polttoon soveltuvia hyötyjätteitä. Toki öljyn poltto vähenee.

Mielenkiintoista on myös se, että miten käsitellään vuonna 2012 valmistuneen Hämeenkyrön voiman hakkeenpolttolaitoksen päästöjä, lasketaanko laitoksen tuottamat päästöt mukaan vai käsitelläänkö niitä "teollisuuden päästöinä", jotka laskelmissa jätetään huomioimatta. Miten huomioidaan hakkeella tehty sähköenergia, miten lasketaan vesivoiman osuus ja pitäisikö siitä tulevat mahdolliset päästökompensaatiot hyvittää laskelmissa Hämeenkyrön hyväksi? Vai jäävätkö ne ulkopuolelle, koska päästölaskelmissa ei käsitellä ”teollisuuden päästöjä” ja jäävät hyödyntämään voimalaitoksen taseeseen?

Aikalisä ja Hinku hyllylle?

Toimituksen huomio: Artikkelissa on ollut mittayksikkövirhe. Yhden hämeenkyröläisen laskennalliset päästöt ovat 7,7 tonnia, ei kilotonnia kuten jutussa virheellisesti luki.