Seppo Savolaisen mielipidekirjoitus laivaliikenteestä (UutisOiva 28.6.) palautti mieleeni F.E.Sillanpään juhlavuoden 1988. Silloinkin kysymyksessä oli Kirkkojärven laivaliikenne. Kun pari päivää sitten tapasin Pekka Ojalan, joka silloin liittyi läheisesti kyseiseen hankkeeseen, pohdimme asiaa yhdessä.

Kun toimin edellämainitus juhlavuoden toiminnanjohtajana, ilmoitti kunnanhallitus, että myös Kirkkojärvelle tulisi saada laiva palvelemaan matkailijoita. Kyrösjärvellä vastaavaa toimintaa oli ollut jo vuosia.

Esityksen ajankohta sattui hyvään aikaan. Tullessani läänin taidetoimikunnan kokouksesta Turusta, näin tutun, Pekka Ojalan, omistaman laivan Aurassa huoltoaseman pihassa. Hiukan ihmettelin asiaa. Seuraavana päivänä asia vahvistui. Pekka oli myynyt laivansa.

Samaan aikaan huomasin Aamulehdessä kahden laivan myynti-ilmoituksen. Myyjänä oli Vammalan sementtivalimo. Otin välittömästi yhteyttä myyjään ja sovimme tapaamisesta.

Toinen myynnissä olevista laivoista oli Rautavesi II. Totesimme myyjän kanssa, että juuri tuo laiva soveltuu parhaiten Kirkkojärven melko mataliin vesiin.

Parin tapaamisemme jälkeen, jolloin olin ollut jo yhteydessä Pekkaan ja sopinut hänen kanssaan, että laiva tulee hänen omistukseensa, tein asiasta kauppakirjaluonnoksen. Laivan myyntihinnan ja kauppaehdot olimme sopineet jo aikaisemmin.

Kun koin olevani laivan ostoaikeissa noviisi, soitin tutuksi tulleelle Tampereella laivaliikenteestä vastaavalle toimitusjohtajalle ja kerroin hänelle hankkeesta. Hän oli kiinnostunut asiasta ja kävikin paikan päällä tutustumassa Rautavesi II:een. Hän piti kauppaa hyvänä.

Kauppakirjan allekirjoituspäiväksi olimme sopineet lauantain ja paikaksi Vammalan.

Tapaamisemme onnistui hyvin. Myyjän ehdotus, että allekirjoittaisimme kauppakirjan vasta Hämeenkyrössä, sai meidät ihmettelemään asiaa. Sovimme. että hän tulee silloisen Esson pihaan tunnin kuluessa, jolloin hän on valmis allekirjoittamaan laatimani kauppakirjan. Näin tapahtuikin. Samalla meille selvisi, miksi kauppakirjan allekirjoitusta piti siirtää. Hän oli saanut kertomansa mukaan erinomaisen tarjouksen Rautavesi II:sta ja olisi ollut valmis purkamaan meidän kansamme sovitun kaupan ja hyvittämään meitä ostajia, molempia, tuntuvalla summalla. Tähän emme kuitenkaan suostuneet.

Rautavesi II:n osto tapahtui hyvään aikaan. Tarjolla oli Kirkkojärvelle sopiva laiva, mutta myös laivurin paperit omaava taitava ja tunnollinen laivuri. Pekka oli sitä.

Mielestäni myös Pekka oli tyytyväinen Rautavesi II:een, ja oletan että myös kunnanhallitus. Toivottavasti. Olihan hallituksen päätös saatu onnellisesti maaliin. En tiedä. Ja minäkin, kun Pekka omistajakautenaan tarjosi laivallaan aina ilmaisen kyydin, mitä nyt hiukan kertoilin näkemisiäni, että nyt olemme Laitilassa ja tuo rakennus on Saavutus ja niin edelleen.

Onnea Sepolle! Toivottavasti hankkeesi onnistuu ja pääsemme taas ensi kesänä ihailemaan järveltä käsin kuntamme kiiteltyjä maisemia.

Kauno Perkiömäki