Jokainen UutisOiva-hetken jälkeinen hetki on tarkkailijalle kuin tyhjä arkki taiteilijalle. On pakko päästää sivellin töihin. Kuvainnollisesti. Tarkkailijan sivellin on hyvä kirjoitin, joka laitetaan laulamaan vinhaa vauhtia, miettien että kunpa muistaisi toimittajan lailla oivaltavasti kirjoittaa kaiken sen, mitä ajatuksia paikallislehden uutiset ovat tuottaneet.

Paikallislehti onkin viime aikoina tuottanut jälleen runsaasti hyviä aiheita tarkkailijan kommentoida. Arvioida poliitikkojen onnistumisia, epäonnistumisia ja täydellisiä floppejakin. Ketään sen kummemmin nostamatta tai polkematta. Hienosti sanottuna puolueettomasti.

Koska jostain on aloitettava, aloitetaan sieltä missä kunnissa käytetään suurinta valtaa.

Tai pitäisi käyttää. Tarkkailijalle on jäänyt ajoittain epäselväksi käyttääkö ne poliitikot oikeasti sitä valtaansa vai käyttääkö sitä virkamieskööri. Se on se porukka, joka tekee esityksiä päättäjille, jotka sitten kuvittelevat saaneensa asioista päättää.

Sitten matkitaan äänestäjille, omina mielipiteinään tietenkin, niitä virkamiehiä, kuin apinalauma, puhuen talouden realiteeteista, pakosta tehdä jotain, kun samanaikaisesti on lompsa ollut auki jos jonkinlaiseen turhuuteen.

Tarkkailijalle tulee tuhlauksesta nyt ensimmäisenä mieleen erään, tarkkailijan mielestä ruman, kivilinnan myynnistä syntynyt parku. Muka tappio kulttuurille. Mitä ihmeen kulttuuria on kolkossa kivirakennuksessa jonka ylläpitoon käytetyt rahat olivat suoranaista haaskausta? Siinä asiassa onneksi virkamiesviisautta kuunneltiin. Mutta paljon ehdittiin hassata lämpöenergiaa Kyröskosken harakoille. Kuinkahan monen pikku koululaisen aamupalan verran, miettii tarkkailija. Samoin sitä, että hyvä kun arvovalaisimet käyvät hyvään hintaan kaupaksi ja paikkaavat tuosta tuhlauksesta tullutta ammottavaa raha-aukkoa.

Aluevaalit puhuttavat. Toivottavasti myös kiinnostavat, kun tammikuussa on aika äänestää. Ovathan ne tärkeät vaalit.

Tärkeät siksi että aluevaltuustoissa päätetään jokaista ihmistä koskevista asioista. Niistä, joista nyt vielä päätetään lautakunnissa ja valtuustoissa.

Siksi tarkkailija on sitä mieltä, että politiikkojen tehtävä olisi nyt rohkaista, ei latistaa, kuntalaisia lähtemään jopa ehdokkaaksi, jos vain rahkeet ja aika riittävät. Mutta ennen kaikkea äänestämään. Isoja eroja havaitsi tarkkailija valtuuston puheenjohtajien mielipiteissä tulevasta aluehallinnosta. Vastauksissa tuli sellaisia latteuksia ja itsestäänselvyyksiä, että hirvitti.

Kaikki tietävät, että uudistuksella on suuri merkitys kuntien talouteen ja että aika näyttää miten kaikki lähtee toimimaan, ei niistä tarvitse ketään muistuttaa. Sen sijaan tärkeätä on luoda positiivista mielikuvaa. Naiivi ei kuitenkaan kannata olla ja uskoa, että tamperelaiset valtuutetut olisivat loppupeleissä kenenkään muun kuin Tampereen asialla.

Liian synkkien kuvien loitsuamisella kasvottomasta päätösvallasta ja pienten kuntien kapenevista vaikutusmahdollisuuksista taas pelotellaan, ikään kuin oltaisiin siirtymässä jonnekin synkkään keskiaikaan. Ei olla. Nyt ollaan menossa kohti uutta järjestelmää, joka varmasti hakee muotoaan vuosia. Otetaan siitä kuitenkin selvää jo niin paljon kuin mahdollista. Katsotaan asiaa positiivisesta näkövinkkelistä ja ennen kaikkea luodaan verkostoja ja hyviä suhteita jo tässä vaiheessa.

Tarkkailija on seurannut lähestulkoon herpaantumatta myös keskustelua tuulivoimaloiden ympärillä. Mikään ei hämmästytä enempää kuin se, että miten nopeasti voi ihmismieli tässäkin asiassa muuttua.

Ennen niin kovin raivokkaiden vastaanhankaajien nimiä löytyy tuulivoimaloiden kannattajissa ja toisinpäin. Olisiko asiassa taas kerran mukana oman edun näkökulma? Jos on nyt tai on ollut aiemmin, niin hyi hyi sanoo tarkkailija.

Tätäpä kannattaa tarkkailijan lisäksi muidenkin miettiä ja olla antamatta kenenkään vaikuttaa omaan mielipiteeseensä. Kuunnellaan vain oikeita asiantuntijoita. Niitä ei kyllä löydy puskaradioiden ennakkoluuloisista eipäsjuupas-keskusteluista. Muodostetaan itse oma mielipide ja tuodaan se myös julki. Mielenkiintoinen asia nimeltään jääviys on putkahtanut kummasti esiin juuri tämän tuulivoima asian ympärillä.

On ihan oikein että vastuuntuntoinen poliitikko jäävää itsensä, kun siihen on peruste.

Vastuun pakoiluun hyvää tarkoittavaa jääviyspykälää ei tarkkailijan mielestä kuitenkaan saisi käyttää.

Tarkkailija on Oivan kolumnisti, joka seuraa kiinnostuneena ja kriittisesti, mutta huumorin pilke silmässä kaikkea seudulla tapahtuvaa.