Mielipiteet 25.3.2021 16:00

Ikaalisten maineenhallinta ja ylimalkaiset heitot

Aamulehden kuntavaalikiertue -juttusarja oli päässyt Ikaalisten kaupunkiin 9.3.2021 julkaistussa artikkelissa. Erityisesti silmään osui valtuuston puheenjohtaja Reijo Leppäsen (sd.) kommentti: ”Valitettavasti kuntalaisten kuulemistilaisuudet eivät ole onnistuneet. Siellä etupäässä on ollut vänkääjiä. Toritapahtumissa sentään on pystynyt keskustelemaan”.
Kyllä ihmetytti lukea ikaalilaisena päätöksentekijänä tällaista kommentointia. Niputtaako valtuuston puheenjohtaja julkisesti kuntainfoon osallistuneet kunnan aktiiviset asukkaat vänkääjiksi? Ovatko eri mieltä olevat vänkääjiä? Ikaalisten valtuustossa on monta kertaa puhuttu julkisesta maineen hallinnasta ja siitä, millaista viestiä maailmalle Ikaalisista kannattaisi lähettää. Onko tässä esimerkillinen näyte, siitä millaista mielikuvaa Ikaalisista pitää levittää valtakunnallisesti?
Samassa artikkelissa todettiin: ”Valtuustoa johtava Reijo Leppänen (sd.) miettii ikaalilaista päätöksentekoa, jossa populismi on ajoittain vienyt osaa valtuutetuista. Viimeksi uusia valtuutettuja tuli yli puolet kokoonpanosta. -Tähän ei ole muuta lääkettä kuin tiedolla johtaminen ja avoimuus. Mahdollisimman monen on tiedettävä asioista ja oltava valmistelemassa niitä ennen päätöksentekoa. Joka valtuutetulle on käsikirja ja perehdytys oikeuksista ja velvollisuuksista. Silloin ei tarvitse selitellä, Leppänen toteaa.”
Populismi tarkoittaa kansan tahdon ilmaisua, ihmisten tarkoituksellista jakamista kansaan ja eliittiin eroavaisuuksien esiin tuomiseksi. Populismin tarkoitus on käsitellä unohdettuja ja vaiettuja asioita julkisessa päätöksenteossa. Populismi yleisesti ei ole sidoksissa tiettyyn ideologiaan, vaan keskittyy enemmän retoriikkaan, eetokseen ja paatokseen.
Näiden määrittelyjen johdosta voidaan kysyä, onko Ikaalisissa todellisia vaihtoehtoja päätöksenteossa, vai päätetäänkö asiat suljetusti edelleen pienessä piirissä?
Tiedolla johtaminen on prosessi, joka usein mielletään tietoon ja vallitseviin olosuhteisiin perustavaksi johtamiseksi. Tiedolla johtaminen ei sinänsä ole hyvä menetelmä tulevaisuuden visiointiin ja päätöksentekoon, vaan se on nykyisyyteen perustuva johtamismalli. Tiedolla johtaminen tarvitsee toimiakseen seuraavia edellytyksiä: hyvää johtamista, organisaatiokulttuurin muutosta ketteräksi, työkaluja ja tekniikkaa, joka mahdollistaa uuden tavan analysoida dataa ja sen käyttöä sekä kuinka datan käyttöä hyödynnetään strategian vaatimalla tavalla.
Tämän vuoksi esimerkiksi Ikaalisten kaupungin strategia pitää olla mitattavassa muodossa. Mittariston luominen on olennaista strategian arvioinnin helpottamiseksi. Tiedolla johtaminen vaatii päättäjien kouluttamista tiedolla johtamisen periaatteisiin ja malleihin. Ovatko tulevat päättäjät valmiita tekemään töitä mittariston luomisen eteen? Pitäisikö valtuuston määritellä ensiksi yhteinen tahtotila, mitä, miten ja miksi kuntaorganisaatiota halutaan johtaa tiedolla? Edes tutkijoille tiedolla johtaminen ei ole yksiselitteinen ja helppo asia, saati sitten luottamushenkilöille.
Toivon, että kaupunginvaltuuston puheenjohtaja olisi enemmän asialinjalla ja jättäisi kyseenalaiset heitot pois keskittyen olennaiseen. Turhan vastakkainasettelun lietsomisen sijaan pitäisi kyetä tekemään yhteistyötä kaikkien valtuutettujen kanssa riippumatta siitä, minkälaista ajatusmaailmaa ja politiikkaa he ajavat.
Ville Kartaslammi
kaupunginvaltuutettu, PS
tarkastuslautakunnan puheenjohtaja

Jaa artikkeli

Facebook Twitter

Lue lisää

Mielipiteet 25.3.2021 16:01 Tilaajille

Reijo Leppäsen vastaus ikaalilaiselle päätöksentekijälle

MIELIPIDE 11.10.2021 06:00 Tilaajille

Lukijalta: Ajoitukset kohdillaan Ikaalisissa – ”Menestystä molemmille hankkeille”

MIELIPIDE 10.10.2021 06:00 Tilaajille

Lukijalta: Ei säästön takia voi siirtää uuteen paikkaan – eikö itsemääräämisoikeus koske kehitysvammaisia?

JÄMIJÄRVI 7.10.2021 10:00 Tilaajille

Jämijärvi alkaa laskuttaa paljon aikaa vievästä tiedonhausta

PÄÄKIRJOITUS 7.10.2021 06:00 Tilaajille

Pääkirjoitus: Aluevaltuustoon tarvitaan paikallista ääntä – harva kaupunkiseudulla asuva osaa tai haluaa ajatella palveluita täkäläisen käyttäjän näkökulmasta