Nautitaan ja otetaan rennosti. Sen osuvammin ei Päivi Ikola (o.s. Lähteenmäki) olisi voinut toivottaa Ikaalisten lukion vuoden 1984 ylioppilaita tervetulleeksi luokkakokoukseen Ikaalisten kylpylään.

Vaikka edellisestä tapaamisesta oli kaksikymmentä vuotta ja jotkut tapasivat ensimmäistä kertaa neljään vuosikymmeneen, oli tunnelma ensi hetkestä lämmin.

– Vietimme paljon aikaa yhdessä nuoruutemme tärkeinä vuosina, Jukka Silvola lausui omassa puheenvuorossaan.

Tapaamisen kunniavieraaksi oli kutsuttu luokanvalvojana toiminut ja matematiikan opettajan virasta jo eläköitynyt Pertti Ahonen. Sittemmin Pertti on tullut tunnetuksi maalauksistaan. Pertin taiteilijanura sai alkunsa abimatkalta Leningradissa vappuna -84.

– Neuvostoliittolainen tullivirkailija haisteli Pertin ostamia maaliputkiloita pitkään ja epäileväst, muisteli läheltä rajatarkastusta seurannut Jussi Kuuri.

– Onneksi virkailija lopulta kippasi kaikki tarvikkeet Pertin syliin ja hätisti Suomen puolelle.

Tapahtumassa kaikki saivat vuorollaan kertoa oman elämäntarinansa ja toden totta: monenlaista oli neljän vuosikymmenen aikana ehtinyt tapahtua ja tarinoita olisi varmasti riittänyt useammaksi illaksi.

Musiikin harrastuksekseen olivat löytäneet Jukka Silvola ja nurmolaiseksi ammattipainijaksi itsensä tituleerannut erityisnuorten ohjaaja Arto Vienola, joka oli edellisen vuoden aikana keikkaillut peräti 25 estradilla bändinsä kanssa.

Kirjailijoitakin joukosta löytyi. Allekirjoittaneen esikoisromaani ilmestyi aiemmin viikolla, mutta Sari Toivakalle (o.s. Rantala) julkaistuja tietokirjoja oli vuosien saatossa kertynyt metrinen pino.

Vivahteikkaat olivat myös kertomukset lapsista, lapsenlapsista ja parisuhteista. Tapaamiseen osallistuivat Matti ja Leena Härkki (o.s. Vilppo) sekä Jouni ja Päivi Kuuri (o.s. Tunturi), jotka aloittivat seurustelun jo lukioluokilla yli neljä vuosikymmentä sitten. Monilla muillakin liitot kävivät jo neljättä vuosikymmentä.

Maailman muuttumista kuvasi agrologeiksi opiskelleiden Sari Vanhatalon (o.s. Salovaara) ja Anne Mäntylän (o.s. Hauturi) kertomus maatalousyrittämisestä. Seuraavalle sukupolvelle siirtyvällä tilalla robotit lypsävät kymmenkertaista määrää ammujia, kuin heidän aloittaessaan 80-luvulla.

Moninaiset olivat olleet ylioppilaiden tiet. Nyt eläkepäivien kynnyksellä onnellisuus elämässä oli vahvasti läsnä.

–Ei pidä pelätä etteikö eläkepäiville keksisi tekemistä, Pertti Ahonen opasti oppilaitaan lopuksi.