Ympärillä leijuu kolikoita. Huitaisen suunnilleen oikeaan suuntaan kädessäni olevalla miekalla ja kas, kolikot kerätty. Hetken päästä kävelyreissuni kolikonmetsästäjänä katkeaa puulaatikkoon. Kräts! Rikki vain. Vaikeampi paikka on ehtiä suuren sinistä jumppapatjaa muistuttavan esteen yli – se kun liikkuu veden yllä.

– Jos putoat, peli päättyy, Tapahtumaleijonien Turkka Mäkisen ääni leijuu jostakin vierestä. En näe häntä, sillä silmilläni on VR-lasit. Virtuaalitodellisuuden miekka on oikeasti kädessäni oleva pampula ja vyötäröni ympärillä on turvallisen tiukalla olevat valjaat. Erityiskengät tunnistavat askeleet, kun lompsin eteenpäin saippuaveden kostuttamalla liikkuma-alustalla.

Ensimmäisiä Suomessa

Kokeilemani laite on harvinaisuus. Pelkkiä VR-laseja on toki jo kotikäytössäkin, mutta tässä versiossa on mukana vähän ekstraa. Pelaaja liikkuu alustalla valjaisiin lantiolla nojaten. Liikkuminen – katseen ja kävelyn suunta ja käsien liike – näkyy suurella screenillä vieressä.

Turkka Mäkisen mukaan vastaavia laitteita on Suomessa kaksi: toinen Jyväskylän yliopistossa tutkimuskäytössä ja toinen Tapahtumaleijonilla Pirkanmaalla. Viime syksynä alkaneen yhteistyön ansiosta laitetta päsee kokeilemaan myös Ikaalisten kylpylässä. Pelit on tarkoitettu etenkin ryhmille: Mäkinen nostaa esille firmojen tykypäivät, polttarit ja vaikkapa kaveriporukan illanistujaiset.

– Paikalle tullaan jos puhelin soi ja kalenterissa on tilaa, hän toteaa.

Sitä Tapahtumaleijonat tekee: tuo paikalle aktiviteetteja. Kylpylälle Mäkinen on tuonut esimerkiksi kuplajalkapalloa ja Archery Tag -jousipyssypeliä. Ennen kaikkea tarkoitus on tuoda Suomeen uusia, ennennäkemättömiä aktiviteetteja.

– Kaikki pelit ovat sellaisia, että vaikka joku ei haluaisikaan kokeilla, hauskaa on myös vierestä katsoessa, Mäkinen lupaa.

Selän takana!

Simulaattorilla voi pelata pariakymmentä peliä. Valikoimaa on rauhallisista luontokävelyistä kauhupeleihin. Laite sopii kaikille yli 140-senttisille ja alle kaksimetrisille.

Pelaaminen on fyysistä: kymmenessä minuutissa tulee helposti hiki. Laite huijaa aivoja tehokkaasti. Lasit päässä voi helposti unohtaa ympäristönsä.

– Matkapahoinvoinnista kärsiville laite ei välttämättä sovi. Pelatessa voi nimittäin alkaa huimata, Mäkinen kertoo.

Pelejä on yli 20 erilaista. Oma rauhallistahtinen kolikkopelini näyttää varsin mukavalta pieneltä happihyppelyltä Väinö Haapamäen ja Raide Riisin kokeileman zombipelin sijaan. Muu porukka seuraa räiskimistä nauraen, etenkin kun ohjaimet eivät vielä ole ihan hallussa.

– Varo! Selän takana!

– Missä? Missä? Aaaa! Siitäs sait!

Peli on ohi ennen kuin zombit ehtivät voittaa. Seuraavaa kokeilijaa ei tarvitse maanitella. Lasit päälle, vyö kiinni, kengät jalkaan, lisää saippuavettä alustalle. Kymmenen minuutin seikkailu alkaa.