Pian parisenkymmentä vuotta kokin töitä paiskineella Veera Kuosmasella ehti muhia jo pitkään ajatus uudesta ammatista leivonnaisten parissa.

Kuosmanen ehti työskennellä kokin tehtävissä Ikaalisten kaupungillakin kymmenisen vuotta, viimeksi Kilvakkalan koulun keittiöllä.

– Korona oli viimeinen sinetti lähteä opiskelemaan uutta alaa. Kun työt koulun keittiöllä loppuivat pitkäksi aikaa, jäin kotiin. Silloin varmistui lähtö koulutukseen.

Kaksi vuotta sitten keväällä Kuosmanen jäi opintovapaalle ja aloitti elintarvikealan perustutkintoon tähtäävät leipuri-kondiittoriopinnot Tredussa Kangaslalla. Kesäkuun alussa hän pokkaa tutkintopaperit.

– Koulutus on ollut sitä, mitä odotin. Se on ollut hyvin käytännön läheistä, ja olen saanutkin hyvin monipuoliset valmiudet ja rohkaisua. Leipuri-kondiittorin työssä kun korostuvat paitsi kädentaidot, myös mielikuvitus ja rohkeus ideoida tuotteita.

Koulutus on myös vahvistanut Kuosmasen käsitystä siitä, että kokin työ on tyystin erilaista kuin leipuri-kondiittorin työ.

– Ne toki tukevat tosiaan, mutta aivan erilaisista ammateista ja osaamisesta on kyse.

Käsityönä alusta loppuun

Käytännön taitoja Kuosmanen on kerryttänyt työharjoitteluissa, joista yhden hän suoritti Ranskassa. Hän työskenteli kuukauden ajan pienessä konditoriossa Grenoblessa.

– Leipomoa pitävät äiti ja isä sekä poika ja hänen tyttöystävänsä. Leipomo on auki keskiviikosta sunnuntaihin. Sieltä sain todella hyvät opit, koska leipomossa tehdään kaikki alusta loppuun käsityönä. Esimerkiksi leivonnaisiin tulevat hillot valmistetaan itse, Kuosmanen kertoo.

– Leipomo valmistaa pääasiassa kakkuja ja makeita leivoksia. Paljon käytetään muun muassa suklaata, eikä voissa ja sokerissa säästellä. Joka sunnuntai leipomossa leivottiin kuitenkin muutama croissant eräälle vanhalle rouvalle. Suomessa ei valmisteta näin pieniä eriä.

Ranskassa puhutaan mielellään vain ranskaa.

– Onnekseni perheen äiti oli englantilainen, joten kielimuuri oli melko vähäinen. Opit menivät hyvin perille ja sain mukaani ison määrän reseptejä, Kuosmanen kertoo.

Suunnitelmissa oma yritys kotitilan yhteyteen

Vieraan palvelukseen Kuosmanen ei aio nyt palata, vaan hänellä on suunnitelmissa perustaa oma yritys lähiaikoina. Tilat siihen ovat jo valmiina kotona Ängön tilalla Kilvakkalassa.

– Omalla toiminimellä on tarkoitus valmistaa tilauksesta ja noutoperiaatteella ruokia sekä makeita ja suolaisia leivonnaisia. Esimerkiksi hapanjuurileivonta kiinnostaa. Oma juuri, nimeltään Hissu, on toiminut hyvin. Haavena on, että voisin leipoa jatkossa myös oman tilan vehnästä.

– Koulutuksen jälkeen haluankin keskittyä enemmän leivontapuolelle. Kondiittorin työ vaatii pikkutarkkaa työtä, ja minä olen vähän suurpiireinen, Kuosmanen nauraa.

UutisOivan lukijoille Kuosmanen kehitti piirasreseptin. Piiraat hän nimesi Kyrösjärven Helmiksi.

– Piiraiden täyte valmistuu Heikki Viitakosken paikallisen yrityksen valmistamista kalajaloisteista, savusärjestä tai kuhasta. On hienoa, että Kyrösjärven niin sanottua roskakalaa jalostetaan. Se on ekoteko, ja niin sanotut vähempiarvoisetkin kalat maistuvat todella hyviltä, Kuosmanen sanoo.

Kyrösjärven Helmi -piiraat

Noin 20 kpl

Pohja

2 dl ruisjauhoja

1,5 dl vehnäjauhoja

1 tl suolaa

75 g voita

1 dl vettä

Täyte

250 g savusärkisäilykettä tai muuta kalasäilykettä, kuten kuhaa

100 g pekonia

3 munaa

1 sipuli

1 prk maustamatonta tuorejuustoa

Ruohosipulia

Jauhot ja suola sekoitetaan. Taikinaan lisätään sulatettu voi ja vesi. Sekoitetaan tasaiseksi, ei tarvitse vaivata. Taikina kaulitaan 1,5 millin paksuiseksi. Taikinasta muotoillaan muotilla piiraat.

Hienonnettu sipuli kuullotetaan ja pilkottu pekoni paistetaan. Keitetyt kananmunat hienotetaan. Aineet sekoitetaan keskenään, ja lisätään ruohosipulisilppua.

Piiraat täytetään ja rypytetään ja paistetaan 225 asteessa noin 10-12 minuuttia. Valmiit piiraat voidellaan voisulalla.