Ikaalisista ja Hämeenkyröstä löytyi arvokkaita pienvesiä, kun Pirkanmaan ely-keskus kesän ja syksyn aikana kartoitti maakunnan alueella puroja, noroja ja lähteitä.

Projektisuunnittelija Miia Mäkilouko Pirkanmaan ely-keskuksesta kertoo, että esimerkiksi Ikaalisissa Vatulan-Ulvaanharjun alueella kartoitettiin lähteitä ja Hämeenkyrössä Miharin pohjavesialueella sijaitseva puro.

Lisäksi muuallakin Hämeenkyrön ja Ikaalisten alueella kartoitettiin pienvesiä.

Vatulanharjun–Ulvaanharjun alueella kartoitettujen pienvesien nykytila vaihteli.

– Osa on varsin luonnontilaisia, ja osassa luonnontila on muuttunut. Esimerkiksi osassa kohteista lähteiden valaistusolosuhteita ja vesitaloutta ovat muuttaneet alueella tehdyt hakkuut ja ojitukset, Mäkilouko kertoo.

– Hyvin löytyi myös lähdelajistoa. Esimerkiksi uhanalaista harsosammalta esiintyi alueella kartoitetulta kohteelta. Pohjavesialueelta löytyi lähteitä, joihin tulee hyvin pohjavettä.

Miharissa kartoitettu puro on Mäkiloukon mukaan säilynyt hyvässä kunnossa.

– Purossa oli näyttäviä koskijaksoja ja se oli pääosin luonnontilainen. Puron lähistöllä oli myös tihkupintoja, jotka purkivat pohjavettä puroon.

Ennallistaminen auttaisi monia eliölajeja

Pienvesien kartoitukset ovat osa Helmi-elinympäristöohjelmaa, joka tähtää Suomen luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja elinympäristöjen parantamiseen. Ohjelman yhtenä tavoitteena on myös kohteiden ennallistaminen lähemmäs luonnontilaa, ja tämä on maanomistajille vapaaehtoista ja maksutonta.

Mäkiloukon mukaan Ikaalisissa kartoitettujen lähteiden joukossa on mielenkiintoisia kohteita, joita voisi ennallistamalla palauttaa lähemmäs luonnontilaa. Näin voitaisiin parantaa myös lähdelajiston elinoloja.

– Lähteiden kosteassa ja viileässä pienilmastossa elää lähteille tyypillistä lajistoa, kuten vesihyönteisiä, putkilokasveja ja sammalia. Lähdelajistoon kuuluu uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja, ja esimerkiksi lähdepuroissa saattaa elää taimenia. Lähteet ovat elinympäristönä tärkeitä myös useille muille lajeille. Ne tarjoavat muun muassa puhdasta juomavettä nisäkkäille.

Esimerkiksi lähteiden vesitaloutta voitaisiin muuttaa lähemmäs luonnontilaista tukkimalla ojia tai pohjapadoilla.

– Jos taas lähdepuroa on perattu, virtaus voidaan palauttaa luonnontilaisemmaksi esimerkiksi puusuisteilla, eli asettamalla puroon eri tavoilla puupölkkyjä, jotka muuttavat puron virtausta monipuolisemmaksi.

Pirkanmaalla ennallistamisten on määrä alkaa ensi vuonna, ja Mäkiloukon mukaan maanomistajia on alettu tavoitella asiassa.

– Ennallistaminen on maanomistajille vapaaehtoista ja tehdään yhteisymmärryksessä maanomistajien kanssa.

Kartoitukset jatkuvat ensi kesänä

Kaikkiaan Pirkanmaan ely-keskus kartoitti maakunnan alueella viime kesän ja syksyn aikana 17 puroa, 10 noroa ja 82 lähdettä. Mäkiloukon mukaan lähdekohteita kartoitettiin eniten, koska ne ovat usein pinta-alaltaan pieniä ja siksi nopeampia kartoittaa. Purot taas voivat useammankin kilometrin mittaisia, joten niiden kartoittaminen vie enemmän aikaa.

Ensi kesänä vastaavien kartoitusten on tarkoitus Pirkanmaalla jatkua, ja harkinnassa on, mihin kohteisiin silloin mennään.