Paikallislehtien johto on huolestunut eduskunnassa käsittelyssä olevan uuden postilain sekä Postin jo julkistamien uudistuksien yhteisvaikutuksesta. Uhkana on, että paikallislehtien toimintaedellytykset vaikeutuvat ja jakelun kustannukset nousevat kestämättömälle tasolle.

Esimerkiksi uuden postilain myötä kerran viikossa ilmestyvät paikallislehdet ovat jäämässä kaavaillun jakelutuen vaikutusten ulkopuolelle. Vastaavasti syyskuun puolivälissä Posti tiedotti siirtyvänsä ensi vuonna uuteen kolmiportaiseen ja alueelliseen ABC-hinnoitteluun, jossa suurin osa paikallislehdistä on kalleimmassa C-ryhmässä. Lisäksi Posti on tiedottanut esimerkiksi paikallislehtien paljon käyttämien tilaajapeittoa täydentävien peittojakeluiden lopettamisesta.

Tilanne voi johtaa esimerkiksi siihen, että osa paikallislehdistä lopettaa ja osa joutuu tinkimään sisällöstä. Paikallislehdet ovat kuitenkin levikkialueillaan tilattuja ja luettuja, mitä osoittavat myös useat tutkimukset. Paikallislehdet ovat säilyttäneet asemansa verraten hyvin myös median murroksessa.

– Median toimintaedellytyksiä pitäisi tukea, ei heikentää. Se on koko yhteiskunnan etu, alleviivaa Paikallislehtien Päätoimittajayhdistys ry:n puheenjohtaja, Rantalakeuden päätoimittaja Sauli Pahkasalo.

– Paikallislehtien säilyminen kattavasti ympäri Suomea on tärkeä asia demokratian kannalta. Mikäli joltain paikkakunnalta loppuu oma lehti, alue jää väistämättä vähän varjoon. Missä sen jälkeen kerrotaan aluetta koskevasta päätöksenteosta, ilmoitetaan alueen tapahtumista ja käydään keskustelua paikkakunnan asioista, kysyy puolestaan Uutismedian liiton paikallislehtijaoston puheenjohtaja, UutisOivan päätoimittaja ja Präntti Oy:n toimitusjohtaja Katri Linnikko.

Paikallislehtien asemaa ja uudistuksien vaikutuksia tulisi tarkastella uudelleen niin postilaissa kuin Postin sisällä. Viimeksi mainittua myös omistajaohjauksen keinoin.