Ei näy jälkeäkään. Tai olihan siellä sillan alla pari pahvimukia ja muutamia jalanjälkiä, mutta ne jättänyt kulkija ei kenkien pohjakuvion perusteella kuulu metsän asukkaisiin vaan liikenneinfraa rakentaviin, kahdella jalalla kulkeviin kädellisiin.

Pari kuukautta sitten avattu Hämeenkyrönväylä ylittää Valkjärven eteläpäässä sijaitsevan notkon uuden väylän pisintä siltaa pitkin. Valkjärven silta on niin kutsuttu riistasilta, eli metsäneläinten alikulku Hämeenkyrönväylän puolelta toiselle.

Ainakin toistaiseksi näkymä sillan alla on melkoista erämaata: mursketta, soraa ja savea sekä siltaa tukevat paksut betonipilarit.

UutisOivan toimittaja käveli metsän poikki katsomaan, josko edellisyönä sataneeseen lumeen tai sillan alle olisi ilmestynyt käpälän- tai sorkanjälkiä alikulun mahdollisilta käyttäjiltä.

Eipä ollut. Jälkien puuttuminen lumipeitteestä ei ollut iso yllätys, koska viimeisin lumisade oli päättynyt saman päivän aamuna, ja useimmat metsän eläimet eivät keskellä talvea päiväsaikaan todennäköisesti kovin aktiivisesti liiku.

Eläinten jälkiä ei kuitenkaan näkynyt myöskään sillan alustan lumettomassa maanpinnassa. Jäljettömyys kertoo, ettei alikulku ainakaan toistaiseksi ole aktiivisessa käytössä. Hämeenkyrössä asuva biologi ja tietokirjailija Jussi Viitala on työurallaan tutkinut eläinten käyttäytymistä ja saanut eläkepäivillään vastailla Helsingin Sanomissa julkaistuihin lasten tiedekysymyksiin.

Nyt Viitala saa vastata UutisOivan vähän vanhempien lasten tiedekysymyksiin.

Mistä mahtaa johtua, ettei alikulkua ole käytetty?

– On ehkä vähän aikaista tuomita yhteys toimimattomaksi. Eläimet tarvitsevat aikaa tottuakseen uuteen kulkuväylään. Varmaan myös kasvillisuuden kehittyminen aikanaan tekee reitistä houkuttelevamman. Muualta maailmalta saadut kokemukset antavat odottaa eläimellisen liikenteen viriävän aikanaan.

Sillan alla on avointa aluetta 50-60 metriä leveä kaistale, jossa ei vielä ole lainkaan kasvillisuutta. Pelottaako sellaisen alueen ylittäminen eläimiä?

– Useimmat eläimet saattavat karttaa suojatonta avointa aluetta, joten kasvillisuuden kehittyminen tekee reitistä houkuttelevamman. Sillan kansi sinällään antaa suojaa taivaalta tulevilta saalistajilta.

Miten sillan alustasta voisi saada eläimille houkuttelevan tai ainakin vähemmän pelottavan kulkureitin?

– Lisätään reitille pensaita ja puita ja annetaan luonnon kasvien levitä sinne (ei lupiinia). Eiköhän reitistä aikanaan tule eläimille luonnollista elinympäristöä vallankin, jos siellä ei liiku paljon ihmisiä. Odotellaan...