Pukaran kylätalo Toimelassa juhlitaan lauantaina pyöreitä vuosia, kun kylän yhdistystoiminta täyttää sata vuotta.

Alkujaan kylällä yhdistystoiminnan aloitti vuonna 1923 perustettu ja vuonna 1924 rekisteröity Pukaran pienviljelijäyhdistys, ja viime vuonna nimi muutettiin sääntöpäivityksen yhteydessä Kyläyhdistys Toimela ry:ksi.
Alkujaan pienviljelijäyhdistyksen perustavan kokouksen kutsui koolle silloisen Pukaran koulun opettaja Alarik Saario. Yhdistyksen vaiheisiin perehtynyt Matti Alarotu kertoo, että toiminnan tavoitteena oli muun muassa viljelyneuvonta pientilallisille, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäminen ja pienviljelijöiden yhteiskuntaluokan etujen ajaminen ja puolustaminen. Yhdistys myös omisti ja vuokrasi jäsenilleen maatalouskalustoa, kuten kylvökonetta, haraa, lajittelijaa ja heinänsiemenen kylvökonetta.
Mallisäännöt tulivat valtakunnallisesta Pienviljelijäin Liitosta, ja niistä sovelletut säännöt olivat voimassa viime vuoteen asti.
Nykyään yhdistyksen toiminta pyörii etenkin kylätalo Toimelan ympärillä.
Yhdistyksen sihteeri Eila Mäntysalo kertoo, että talolla pidetään kerran viikossa kansalaisopiston jumppia, ja lisäksi taloa vuokrataan erilaisiin juhliin, kuten häihin, hautajaisiin, rippijuhliin ja syntymäpäiviin. Myös erilaiset yhdistykset pitävät talolla kokouksia.
– Joka syksy pidetään kolmen kylän, Pukaran, Mylly-Kartun ja Mansoniemen yhteinen syysjuhla, joissa pelataan, leikitään ja syödään. Nyt taas oli mukana lähes sata henkeä. Mylly-karttulaisilla ja mansoniemeläisillä oli vastuu järjestää ohjelmaa, ja meillä oli muonituspuoli. Kyläläiset tykkäsivät kauheasti ja toivoivat, että tällaista olisi lisää, Mäntysalo kertoo.
Tällä hetkellä jäseniä yhdistyksessä on noin 90, nykyisiä ja entisiä kyläläisiä, hallituksessa jäseniä on kymmenen.

Uusi talo nousi talkoilla

Vuonna 1932 valmistui alkuperäinen Toimelan talo. Sen rakentamiseksi varoja kerättiin talkoilla kymmenen vuotta muun toiminnan ohella. Rakennustyön urakoi K. Virtanen<

Jo ennen Toimelan valmistumista iltamia, kokouksia ja kursseja järjestettiin laajasti eri taloissa.
Alkuperäinen Toimelan talo tuhoutui tulipalossa joulukuussa vuonna 2010, ja nykyinen Toimela valmistui vuonna 2017.
– Vanhasta talosta saatiin vakuutuskorvaus, ja leader-avustusta saatiin Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry:n kautta. Talkootyötä tehtiin paljon ja pikkuisen käytettiin ostotyövoimaakin, yhdistyksen puheenjohtaja Jaakko Alarotu kertoo.
Viitisen vuotta palon jälkeen mietittiin, rakennetaanko tilalle uusi. Jaakko Alarodun mukaan vakuutuksesta saatu raha haluttiin käyttää kylän hyväksi, ja mielessä oli myös alkuperäisen rakennuksen eteen aikoinaan tehty talkootyö.

Ensimmäisen kesän häät televisioon

Ensimmäisenä kesänä uudessa Toimelassa vietettiin häät, jotka televisioitiin.

– Muuten talo sai hyvät arviot, mutta korkokengillä oli huono kävellä pihalla, kun se ei ollut vielä tamppaantunut kovaksi, kertoo yhdistyksen hallituksen jäsen Esa Vuorihuhta.
– Aluksi pidettiin äitienpäivä- ja isänpäivälounaita, oli kaksi kattausta ja hyvin väkeä, mutta siitä luovuttiin, kun ei enää ollut niin talkooväkeä, Mäntysalo sanoo.
– Nyt satavuotisjuhliin on kuitenkin saatu hyvin talkooporukkaa, jopa nuoria on itse tarjoutunut hommiin.
Lauantaiseen juhlaan on ilmoittautunut mukaan 70 henkeä. Ohjelmaan kuuluu haitari- ja viulumusiikkia, runonlausuntaa, kylän historiasta kertoo Matti Alarotu, ja seremoniamestarina toimii Arttu Lammi.

Elokuvien näyttämönä

Pukarasta kotoisin oleva ja eläkkeelle jäämisen jälkeen kylälle muuttanut Vuorihuhta muistelee, miten vanhassa Toimelassa aikoinaan muun muassa näytettiin elokuvia. Kiertävä filmien näyttäjä tuli paikalle projektoreineen, ja elokuva heijastettiin salissa olleen näyttämön valkokankaalle.

– Speden elokuvia näytettiin ja paljon muitakin, Vuorihuhta kertoo.
Kylällä on aikoinaan ollut koulukin, nyt Pukarasta käydään alakoulua Kilvakkalassa. Entisen koulun luona oleva urheilukenttä kuuluu myös kyläyhdistykselle, ja sen laidalle ovat Pukaran Erämiehet rakentaneet kodan.
– Yhdistys on kylälle merkittävä, se kokoaa porukkaa ja pitää yllä yhteisöllisyyttä, Jaakko Alarotu sanoo.
– Koko sadan vuoden ajan on tehty talkoita, ja kukin vuorollaan on vetänyt toimintaa, Matti Alarotu sanoo.