Valtakunnallisella tasolla käytävässä liikennekeskustelussa puhutaan tällä hetkellä lähinnä tarpeesta vähentää päästöjä. Maaseudulla liikenteeseen liittyvä keskustelu on tähän aikaan vuodesta paljon käytännönläheisempää. Miten ajaa pienemmillä teillä niin, että auto pysyy ehjänä?

Viime vuoden maaliskuussa kysyimme Oivan lukijoilta palautetta seudun teiden kunnosta ja saimme toimitukseen suoranaisen vyöryn viestejä, joissa kerrottiin, miten huonossa kunnossa monet seudun tiet talven jälkeen ovat. Edellistalvihan oli poikkeuksellisen lämmin ja sateinen ja teiden pintavaurioiden arvioitiin olevan siksi keskimääräistä vaikeampia.

Kulunut talvi oli sääolosuhteiltaan perinteisten talvien kaltainen. Sorateiden kunnossa ei silti ole tänäkään keväänä kehumista. Jyllintie on yksi esimerkki teistä, jossa syntyneitä kuoppia on yritetty kevyesti paikkailla, mutta silti ajaminen on jatkuvaa kuoppien väistelyä. Vastaavia teitä löytyy seudultamme lukemattomia.

Pirkanmaan liitto on esittänyt vakavan huolensa tienpidon alhaisesta rahoitustasosta, koska näkee, että tilanne heikentää elinkeinoelämän kilpailukykyä kasvavassa maakunnassa.

Väyläviraston mukaan Suomen tiestön korjausvelka on tällä hetkellä noin 2,8 miljardia euroa, josta noin puolet on maantieverkon osuus. Korjausvelkaa on kertynyt pitkältä aikaa ja tämän vuoden tavoitteena virastolla on hillitä korjausvelan kasvua ja turvata teiden kuntoa erityisesti elinkeinoelämän tarpeet huomioiden.

Isona hankkeena meidän seudullamme on tällä hetkellä käynnissä Hämeenkyrönväylän rakentaminen, mikä on niin elinkeinoelämän kuin muidenkin kolmostien käyttäjien kannalta merkittävä parannus liikenteen sujuvuuteen. Seutumme vetovoiman kannalta tärkeitä ovat kuitenkin myös pienemmät tiet, joiden varressa asutaan ja harjoitetaan yritystoimintaa.