Suomen päällystetyistä teistä noin 7 900 kilometriä on huonokuntoisia (14 %) ja korjausvelka jatkaa kasvuaan, Trafi kertoi maaliskuussa tiedotteessaan. Seudun huonokuntoisten teiden osuus on tätäkin suurempi, selviää Väyläviraston tilastoista. Teiden kuntoa mitataan muun muassa urien syvyytenä ja tasaisuutena. Huonokuntoiseksi tie lasketaan, jos sillä liikkuessa pitää urien tai vaurioiden vuoksi vaihtaa ajolinjaa, tai jos tie on niin epätasainen, että se haittaa matkustusmukavuutta. Kuntoluokka määräytyy mittaus- ja inventointitietojen, liikennemäärän ja nopeusrajoitusten mukaan. Liikennemääriltään suurilla teillä urasyvyys on tärkeämpi, vähäliikenteisillä teillä inventoidut vauriot ovat tärkeämmässä roolissa.

Hämeenkyrössä seudun paras tilanne

Hämeenkyrön tilanne on seudun parhain. Huonossa tai erittäin huonossa kunnossa oli nimittäin vain 16,27 prosenttia teistä – erittäin huonossa vain 6,75 %.

Valtatien – käytännössä kolmostien – kunto on suurimmaksi osaksi hyvää tai erittäin hyvää. Tyydyttävässä kunnossa on kuitenkin reilu 15 kilometrin pätkä. Huonossa tai erittäin huonossa kunnossa on yhteensä 7 473 metriä. Huonokuntoiset kohdat osuvat Hanhijärven kohdalta Kalalahteen asti. Keskustan ohi mennessä kolmostie on tyydyttävän ja huonokuntoisen tilkkutäkkiä.

Yhdysteitä – eli niin sanottujen maanteitä – Hämeenkyrössä on yhteensä 107 422 metriä. Korjaamista siitä odottaa vähän yli puolet. Erittäin huonossa kunnossa olevia tienpätkiä (vajaa 9 prosenttia yhdysteistä) on esimerkiksi Ahrolantiellä, jossa ei juuri hyväkuntoista sadan metrin pätkää näe. Hyvin huonokuntoisia pätkiä on esimerkiksi myös Heinijärventiellä ja Harjakankaantiellä. Erittäin huonokuntoista päällystettä löytyy myös Yrjö-Koskisentien alusta ja Kyröskoskelta Valtatieltä, Koskitieltä ja Kylmäojantieltä.

Ikaalisten väylistä neljäsosa huonoja

Ikaalisissa erittäin huonon kuntoluokituksen saa vajaa 13 prosenttia teiden päällysteistä. Huonoa tai erittäin huonoa tiestöä on noin 24 prosenttia ajoväylistä.

Kolmostie muuttuu huonokuntoisemmaksi etenkin Mansoniemeen tullessa. Varsinainen pommi piilee kuitenkin sekä yhdys- että seututeissä. Esimerkiksi Teikankaantiestä Jämijärventien puoleinen osuus on pääosin huonossa tai erittäin huonossa kunnossa. Myös Vatulantiestä pitkät pätkät on erittäin huonossa kunnossa. Vahon ja Sisätön läpi kulkeva Poikeluksentie on lähes kokonaan erittäin huonossa tai huonossa kunnossa. Siitä ainoastaan 200 metriä on hyvässä tai erittäin hyvässä kunnossa – muu vaatisi kunnostusta.

Jämijärvellä surkein tilanne

Jämijärven valtatie on hyvässä kunnossa. Tie 261:stä vain 200 metriä on tyydyttävässä kunnossa, loput reilu 9 kilometriä on päällysteltään hyvää tai erittäin hyvää.

Yhdysteiden kohdalla tilanne on toinen. Jopa 36 prosenttia teistä on joko huonossa tai erittäin huonossa kunnossa. Esimerkiksi Vihuntielle osuu vain 400 metriä hyväkuntoista tietä, nekin ripoteltuna pitkin 7 kilometrin mittaista taivalta.

Aineisto kattaa Väyläviraston ylläpitämän maantieverkon. Päällysteiden kuntotiedot vastaavat 1. helmikuuta 2023, mutta niistä puuttuvat vuoden 2022 päällystystyöt.

Paikallistuntemus auttaa lätäköiden väistelyssä Takamaantiellä

Hämeenkyrön Takamaantien päällystetyn osuuden kunto on vaihteleva. Kaipiossa asuva Juha Hätönen arvioi Takamaantien kunnon heikentyneen muutamien viime vuosien aikana. Hän kertoo soittaneensa vuosien mittaan aika monta puhelua tienkäyttäjän linjalle kertoakseen havaitsemistaan vaurioista tai tai vaaranpaikoista.

Pekka Hakala asuu Vesajärvellä ja käyttää sekä Vesajärventietä että Takamaantietä.

– Vesajärventie on päällystetyltä osaltaan nyt kunnostuksen jälkeen hyvä. Mutta soraosuudesta en voi sanoa kuin välttävä.

Sorateiden kunnossapidossa Hakala korostaa oikean ajoituksen ja työn laadun merkitystä.

– Jos sääolosuhteet ovat haasteelliset ja tiellä on raskasta liikennettä, sorapintainen vaatisi viikoittaista hoitoa, Hakala sanoo.

Lokakuinen sadepäivä on erinomaisen hyvä ajankohta tutustua Takamaantien kuntoon, sillä sateen ansiosta tiessä olevat painumat muuttuvat lätäköiksi. Vaikka lätäköt päivänvalossa näkyvät kohtalaisen hyvin, vesipatjan paksuutta autoilijan silmä ei kykene havaitsemaan.

Kyseistä tietä säännöllisesti käyttävät osaavat tai ainakin oppivat nopeasti väistelemään pahimmat lammikot, mutta aina väistäminen ei ole mahdollista ja silloin veden täyttämät painumat voivat olla vaarallisia.

Väyläviraston tietojen perusteella Takamaantien liikennemäärä on reilut 300 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennettä ei varmaankaan voi kuvata vilkkaaksi, mutta pelkästään lätäköiden väistelyyn tiellä ei voi keskittyä.

Lähetä kuva surkeasta tiestä

Missä on seudun surkein tie? Keräämme kuvia huonoista ajoväylistä, päällysteistä, kuopista ja kulumista. Julkaisemme kuvia ja niihin liittyviä tarinoita tulevassa lehdessä. Voit lähettää kuvan huonokuntoisesta tiestä – oli se sitten autolla, pyörällä tai jalan kuljettava – osoitteeseen toimitus@oivaseutu.fi tai puhelimitse 044 082 0040. Muista laittaa mukaan kuvaajan nimi ja lyhyt perustelu.