Seitsemisen kansallispuisto pitää edelleen pintansa suosittuna luontokohteena. Tuoreiden kävijätilastojen mukaan luontokeskuksessa ja Koveron perinnetilalla on vierailtu yli 30 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Kaikkiaan Seitsemisissä kävi tammikuusta heinäkuuhun yli 28 500 vierailijaa.

– Etenkin ryhmät ovat löytäneet takaisin kansallispuistoon, kertoo virkistyskäytön erityisasiantuntija Johanna Väkeväinen Metsähallitukselta.

Seitsemisen kansallispuistolle on vuonna 1996 myönnetty suomalaisittain harvinainen Euroopan neuvoston luonnonsuojeludiplomi. Se on myönnetty aikanaan tunnustuksena kansallispuiston ja monimuotoisen luonnonsuojelualueen hyvästä hoidosta ja kehittämisestä.

Elokuun lopussa luonnonsuojelun asiantuntija, belgialainen Maurice Hoffman vieraili Suomessa tutustumassa Seitsemisen luontoon ja sen suojeluun.

– Diplomi tarkistetaan joka kymmenes vuosi. Koronan vuoksi tämänkertainen tarkistus lykkäytyi tähän syksyyn, Väkeväinen kertoo.

Kahden päivän aikana puistossa esiteltiin muun muassa ennallistetun suon kaasututkimusta ja puhutettiin koppakuoriaisasiantuntijaa. Alueen luonto kiinnosti Hoffmania niin suuresti, että aikataulut menivät uusiksi, Väkeväinen kertoo nauraen.

– Hän korosti erityisesti sitä, miten upeaa vanhaa metsää meillä täällä on. Sitä tulisi Hoffmanin mielestä tehdä tunnetuksi Euroopan-laajuisesti, Väkeväinen toteaa.

– Me suomalaiset emme ehkä osaa arvostaa omaa metsäämme tarpeeksi, vaan tarvitaan belgialainen asiantuntija muistuttamaan asiasta.

Seitseminen rauhoittuu syksyyn

Jos luonnossa haluaa viettää omaa aikaa rauhassa, Seitsemisessä alkaa nyt paras mahdollinen aika. Kesäsesonki alkaa hiljalleen rauhoittua ja syyslomaan, joka on toinen vilkas kausi, on vielä aikaa.

Metsistä löytyy marjastajille puolukkaa ja karpaloa. Sienestäjien tuskin tarvitsee lähteä tyhjin käsin pois heidänkään.

– Nyt on sellainen syksy, että kantarelleja ja herkkutatteja on paljon. Uskoisin, että pian nousevat esille myös suppilovahverot.

Syksyn sateet ovat tuoneet poluille myös omat haasteensa. Kumisaappaat kannattaa muistaa, jos ei kenkiään halua kastella.

– Etenkin meidän pisimmällä reitillämme, Uittajanpolulla, vedenkestävät kengät kannattaa muistaa. Siellä ei nimittäin ehditty uusia pitkospuita niin nopeasti kuin tarvitsisi, Väkeväinen vinkkaa.