Vahvat ikaalilaiset juuret eli pitkäaikainen, juureva paikallinen musiikkitraditio ja kotiseutuylpeys – niistä Sata-Häme Soi -harmonikkafestivaali on aikoinaan syntynyt ja niiden ansiosta myös pysynyt voimissaan. Näin summaa festivaalien taustalla pitkään vaikuttanut ja aikoinaan taiteellisena johtajanakin toiminut Harmonikkaliiton puheenjohtaja Kimmo Mattila.

Tänä kesänä vietetään festivaalien 50-vuotisjuhlavuotta. Tutun ja perinteisen lisäksi festivaalit ja niiden ohjelmisto aina uudistuu, kun katse kääntyy seuraavaan vuoteen.

– Aina on uusia esiintyjiä, jotka eivät ole aikaisemmin olleet mukana. Ja vaikka esimerkiksi Kultaisen ja Hopeisen Harmonikan kilpailut ovat hyvin perinteisiä, sukupolvet ja soittajat vaihtuvat, Mattila sanoo.

Mattilan mukana yksi tärkeä osa juhlia vuosien varrella ovat olleet ulkomaiset esiintyjät: juhlilla on kuultu monesti nuoria, uransa nousuvaiheessa olevia harmonikansoiton huippunimiä.

Harmonikkakulttuuria eteenpäin

Keskiössä on myös kesäinen Ikaalinen, joka tarjoaa erilaisia esiintymispaikkoja ja niiden kautta aina omanlaistaan tunnelmaa.

Sata-Häme Soi:n tekijöistä Antti Sorri kuvailee uutta Valkean ruusun areenaa musiikkitarjonnaltaan juhlien viihdekeskukseksi. Oma Tupa tarjoaa modernia musiikkia ja klubitunnelmaa. Festivaalipuistossa puolestaan on kevyttä musisointia, tanssimeininkiä ja päiväsaikaan esiintyviä lukuisia harmonikkakerhoja. Viimeisimpänä tulokkaana on toista kertaa esiintymispaikkana oleva Laivaranta, jossa soi sekä pop ja rock että perinteinen tanssimusiikki tanssin ystäville.

– On Sata-Häme Soin suola, että konserttipaikat ovat erilaisia, sanoo Sata-Häme Soi ry:n tekijöihin kuuluva Susanna Rajakoski.

– Meidän ei myöskään tarvitse rakentaa kaupallisuudelle, vaikka taloudellisesti täytyy pysyä hengissä. Voimme tehdä erilaisesta näkökulmasta: meidän tarkoituksemme on viedä eteenpäin harmonikkakulttuuria, Rajakoski sanoo.

Viisikymppisten juhlintaan kuuluu myös Rahkolan kesään kuuluva näyttely Soiva museo, eli valokuvanäyttely, jonka äärellä on myös soittoa ja festivaaleilla vuosien aikana vaikuttaneiden haastatteluja.

Yhteistyöllä siirretään vuoria

Festivaalin toimijat korostavat myös juhlien taustalla olevaa yhteistyötä. Mukana ovat niin paikalliset ja lähiseutujen talkoolaiset kuin vaikkapa valtakunnallisena toimijana Suomen Harmonikkaliitto ja kansainvälisesti Kansainvälinen Harmonikkaliitto CIA, eli lähes 50 maan yhteistyöjärjestö.

Festivaaleilla juhlistetaan myös sata vuotta täyttävää pesäpalloa Ikaalisten Tarmon kanssa: puistopassin ostaja pääsee lipulla kuulemaan puiston ja Laivarannan konsertteja ja myös katsomaan pesisotteluita.

Puiston kupeessa Keltaisella koululla on myös harmonikkamessut.

– Yhteistyöllä voi liikuttaa vuoria, ja sen vuoksi nämä festivaalit ovat yhä täällä, Sorri sanoo.

Sorri ja Rajakoski summaavatkin, että paikkakunnalla on vielä paljon käyttämätöntäkin potentiaalia – harmonikkafestivaalien seuraaville 50 vuodelle.

Eräs uusi aikakausi on alkamassa näiden festivaalien jälkeen. Mattila on jäämässä pois Harmonikkaliiton puheenjohtajan paikalta ja vetäytynee juhlillakin toistamiseen taka-alalle, ja valittuna on jo tuleva taiteellinen johtaja. Nimi on määrä julkistaa lauantaina 2. heinäkuuta esitettävän 50-vuotisjuhlakonsertin yhteydessä.