Repullinen tietoa lähijärvestä – Mahnalan ympäristökoulun neljäsluokkalaiset testasivat Vesirepun tutkimusvälineitä
– Ensimmäiseksi mitataan näkösyvyys. Sitä varten kävellään tuonne sillalle, ohjeistaa opettaja Elise Kolho Mahnalan ympäristökoulun 4A-luokan oppilaita Miharin rannassa.
On meneillään ympäristö- ja luonnontiedon tunti, jonka aikana oppilaat keräävät tietoa lähijärvensä Mahnalanselän veden laadusta ja järven tilasta. Tiedonkeruussa ja erilaisten ominaisuuksien mittaamisessa koululaisilla on apunaan paikallisen rotaryklubin lahjoittama Vesireppu.
Suomen ympäristökeskuksessa (Syke) kehitetyn Vesirepun välineillä voidaan näkösyvyyden lisäksi arvioida tai mitata myös veden lämpötilaa, happipitoisuutta, happamuutta, biologista hapenkulutusta sekä ravinteista typpi- ja fosforipitoisuutta.
Koska mittauksia ei ole mielekästä tai ainakaan sujuvaa tehdä 20 hengen voimin, tehtäviä on jaettu pienille ryhmille. Näkösyvyyden mittaamiseksi sillalta lasketaan mittanauhaan kiinnitetty levy, jossa on mustavalkoinen kuvio. Levy lasketaan niin syvälle, että kuviota ei enää erota. Näkösyvyyden saattoi lukea suoraan mittanauhasta, siitä kohdasta mihin asti nauha oli kastunut.
Tarkkuutta ja tabletteja
Sillalta siirryttiin hallitusti lähemmäs vedenpintaa ja kohta rantapenkalla tuijotettiin vettä sillä silmällä, että mahtaako siinä olla sinilevää. Yksimielinen tuomio oli, että ei. Venelaiturin luona tutkittiin veden sameutta, lämpötilaa, ravinnepitoisuutta niin typen kuin fosforin osalta sekä biologista hepenkulutusta.
Mittausteknisiin haasteisiin vastattiin innovoimalla vaakasuora työasento. Laiturilla maaten Janne Toikka sai lämpömittarin kätevästi kellumaan niin, ettei mittari osunut pohjaan eivätkä kengät kastuneet.
Lämpötilan mittaamiseen Vesirepusta löytyi myös liuskamittari, joten veden lämpötila tuli tarkistettua kahdella mittausmenetelmällä.
Veden happamuuden ja ravinnepitoisuuksien mittaamiseksi tarvittiin tarkkuutta ja tabletteja. Näyteputkiloon piti mitata kymmenen millilitraa vettä, minkä jälkeen putkiloon lisättiin testitabletti.
Emma Rantala tarkasti, että vesimäärä happamuusmittausta varten on sopiva ja tabletin liuettua Sonja Jokinen totesi pH-lukemaksi tulleen kuusi, mikä kertoo järviveden olevan lievästi hapanta.
– pH-arvo on hyvä järvessä elävien eliöiden kannalta, Jokinen sanoo.
Peppi Karimäki ja Olivia Asula selvittivät järviveden nitraattipitoisuutta, eli typen määrää vedessä.
– Testi oli aika helppo tehdä, tarvittiin vain vähän vettä ja tabletti. Vesi oli sellaista vaalean beigen väristä, ja sen mukaan nitraattipitoisuus on viisi ppm, Karimäki kertoi.
Ppm on suhdeyksikkö, jolla kuvataan pieniä pitoisuuksia. Lyhenne tulee englanninkielisistä sanoista parts per million.
Yhden oppitunnin aikana koululaiset saivat kokoon melkoisen määrän tietoa Mahnalanselän veden ominaisuuksista toukokuun puolivälissä 2023. Opettaja kertoi, että tiedot on tarkoitus tallentaa Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämälle Järvi-wiki-verkkosivustolle.
Kommentit
Toivomme vilkasta ja moniäänistä keskustelua! Noudatathan pelisääntöjä.
Kirjoita selkeästi ja napakasti. Kaikki viestit luetaan ja hyväksytään ennen julkaisua. Loukkaavia, henkilöön meneviä tai vihamielisiä kommentteja emme julkaise.
Kiitos kommentistasi!