Puistofilosofia puhuu paremman keskustelukulttuurin puolesta – ”Mustavalkoinen vastakkainasettelu ei kuulu filosofiaan”
Puistofilosofia, tuo maailman kenties leppoisin festivaali, kokoaa jälleen pohdiskelun ystävät Ikaalisten nurmikoille viiden heinäkuisen päivän ajaksi. Vuorossa on jo kolmastoista kerta. Tänä vuonna yhteistyötä tehdään ensimmäistä kertaa järjestettävän Ikaalinen Pride -tapahtuman kanssa. Puistofilosofia ry:n puheenjohtaja Antti Sorri haluaa tapahtuman versovan osaltaan myös hyvää, suvaitsevaista keskustelukulttuuria.
– Mustavalkoinen vastakkainasettelu ei kuulu filosofiaan, eikä absoluuttisia näkemyksiä voi kannattaa, jos puhutaan ihmisryhmän tai vähemmistön aseman parantamisesta, Sorri kertoo.
– Näkisin Ikaalisissa myös suuren mahdollisuuden parantaa yleistä keskustelukulttuuria.
Rönsyilyä ympäri Suomen
Puistofilosofiasta on tullut monelle jo jokakesäinen tapaamispaikka. Antti Sorri kertoo, että kaveriporukat tapaavat toisiaan viiden päivän ajan joka kesä.
– Sitten on tietenkin niitä hard-core-kävijöitä, jotka istuvat mukana aamusta iltaan – ja jatkavat vielä yöllä filosofoimista baareissa, hän nauraa.
Viime vuonna tapahtumalla oli ennätyskesä. Paikalle tuli jopa 2 200 kävijää. Sorri kuvailee ilmapiiriä ”hirvittävän hyväksi” – järjestyshäiriöitä ei esimerkiksi ole koskaan ollut. Hyvä henki rönsyää pidemmällekin: Puistofilosofiaa on tänä vuonna myös Hämeenkyrössä – ensin etkoilla Urkin piilopirtillä, sitten elokuussa Landefest-päivän yhteydessä. Helsingin Haagassa ja Akaassa järjestetään omia puistofilosofioita, ja Sorrin kuuleman mukaan Oulussakin on kovaa vauhtia suunnitteilla oma päivä.
– Olemme myös yhteistyökumppaneina Erätauko-säätiön Hyvin sanottu -hankkeessa. Syksyllä Puistofilosofia vetää keskusteluita Hämeenlinnan tapahtumassa, Sorri kertoo.
Helposti lähestyttävälle filosofialle tuntuu siis olevan kysyntää.
– Aristoteles sen määritteli: filosofia lähtee liikkeelle ihmettelystä. Olemme uteliaita olentoja, ja Puistofilosofia tarjoaa mahdollisuuden puhua perustavanlaatuisista kysymyksistä. Ei tarvita akateemista loppututkintoa tai käsitteiden hallinta. Puistossa olemme kaikki tasa-arvoisia.
Yhdestä paikalle saapuvasta esiintyjästä Sorri on erityisen innoissaan. Ei ihme, sillä Kari Väänäsellä on tietämättään ollut suuri rooli siinä, että Puistofilosofia on ylipäätään olemassa.
– Hän ohjasi vuonna 2008 julkaistun Havukka-ahon ajattelija -elokuvan, joka perustuu Veikko Huovisen kirjaan. Sekä kirja että elokuva vaikuttivat minuun suuresti, Sorri kertoo.
– Päähenkilö Konsta Pylkkäseen tiivistyy Puistofilosofian tärkeitä arvoja: lempeys, sydämellisyys, ihmisten hyväksyminen. Kirja on upea teos uteliaasta mielestä – ja uteliaisuus on meidänkin tapahtumamme ytimessä. Filosofian harrastamisessa pitäisi aina muistaa dialogisuus ja tiukkojen dikotomioiden välttäminen.
Väänäseen liittyy Puistofilosofian historian ensimmäinen elokuvanäytös: Altin Salissa pääsee katsomaan tuota tapahtumaa inspiroinutta elokuvaa, Havukka-ahon ajattelijaa. Tapahtumaan saapuu myös Tuomas Marjamäki, joka on kirjoittanut Väänäsen elämäkerran.
Puistofilosofiaa vietetään Ikaalisissa 18–22. heinäkuuta.
Rakkautta ja Raamattua: tärppejä ohjelmasta
Puistofilosofoinnin ohjelmasta perustuu uteliaisuudelle ja ihmettelylle. Olli Herranen tulee tapahtumaan kertomaan yhteiskunnallisen elämän epävarmuuksista ja ristiriidoista. Olemmeko jo luoneet niin monimutkaisen järjestelmän, että suuret yhteiskunnalliset muutokset, kuten ilmastonmuutoksen torjunta, ei ole enää mahdollista?
Youtubestakin tuttu teologian tohtori Ville Mäkipelto tulee tapahtumaan puhumaan Raamatusta. Hänen tuore teoksensa kertoo sen muutosten historiasta.
– Oman kulttuurihistoriamme kenties tärkein kirja, jonka moni tuntee huonosti. Moni vetoaa keskusteluissa suoraan Raamattuun, mutta kuinka muuttumatonta sen sana on ollut? Sorri avaa teemaa.
Pride-teema näkyy ainakin rakkauden ja hyväksymisen teemoissa. Feministisen tietokirjailijan ja monitekijän Raisa Omaheimon teos Ratkaisuja läskeille ravisteli viime vuonna sallitun kehon normirajoja.
– Meistä suomalaisista puolet eivät mahdu painoindeksirajoihin, mutta yhteiskunnan hyväksyttävät raamit keholle ovat kapeat: on oltava nuori, terve ja kaunis. Voisiko ihmisen ymmärtää ja hyväksyä sellaisena kuin hän on? Sorri kysyy.
Rakkautta – ja sen tuskaa – tapahtumaan tuo tutkija Henna Karppinen-Kummunmäki. Hän on tutkinut kulttuurihistorian sydänsuruja. Puistofilosofiassa perehdytään nimenomaan suomi-iskelmän sydänperäisiin murheisiin.
Joutilaisuudesta ja sen filosofiasta puhuu filosofi Tommi Kakko.
– Mitä ihanin aihepiiri! Omasta mielestäni, mutta myös puistofilosofian kannalta, Sorri innostuu.
Kommentit
Toivomme vilkasta ja moniäänistä keskustelua! Noudatathan pelisääntöjä.
Kirjoita selkeästi ja napakasti. Kaikki viestit luetaan ja hyväksytään ennen julkaisua. Loukkaavia, henkilöön meneviä tai vihamielisiä kommentteja emme julkaise.
Kiitos kommentistasi!