Ikaalisten Puistofilosofia-viikon ohjelman joukosta nousee tänä kesänä esille kaksi laajempaa teemaa, joita käsitellään useamman alustajan voimin: naiset filosofian historiassa ja Ikaalisissa syntynyt filosofi ja kauhukirjailija S. Albert Kivinen.

Puistofilosofia tarjoaa kuultavaa ja keskusteltavaa Ikaalisten kesässä tiistaista lauantaihin 19.–23. heinäkuuta. Ohjelmanumeroita on noin 25, ja paikkoina ovat Keskuspuisto, Rahkola ja Bar No Name.

Naisista filosofian historiassa on kahden viime vuoden aikana ilmestynyt suomeksi neljä kirjaa.

– Aiemmin filosofian historian yleisesityksissä on lueteltu filosofeja antiikin Kreikan Sokrateesta tähän päivään, ja välissä on iso nippu miehiä ja muutama nainen. Silti naiset ovat osallistuneet filosofiaan yhtä kauan kuin miehetkin, kertoo Puistofilosofia-tapahtumaa järjestävä Antti Sorri.

Naisten puuttuminen filosofian historiasta alettiin huomata varsinkin feministisen historian tulkinnan nousussa 1970–1980-luvulta lähtien.

Aiheesta puhuu muun muassa Martina Reuters, Jyväskylän yliopiston tutkija ja kirjailija, joka on Suomessa pisimpään tutkinut kansainvälistä naisfilosofien historiaa. Samana päivänä Reuterin kanssa aiheen pariin johdattavat myös filosofian historian tutkijat Erika Ruonakoski ja Malin Grahn, jotka puhuvat naisfilosofeista. Päivään kuuluu myös aihepiirin kuuluvaa oheisohjelmaa.

Ikaalilaista kauhua

Toinen teema on Ikaalisista syntyisin ollut, viime elokuussa kuollut Albert S. Kivinen, aikoinaan Helsingin yliopistossa pitkän uran tehnyt filosofi ja kauhukirjailija. Kivinen oli mukana perustamassa tieteellistä ja kriittistä ajattelua edistävää Skepsis ry:tä.

Kirjailijana Kiviseltä tunneltaan etenkin kauhuteos Keskiyön mato Ikaalisissa.

– Se on huikea teos, ja Kivinen on scifin, kirjallisuuden ja filosofian piirissä tuttu. Amerikkalainen fantasia- ja kauhukirjailija H.P. Lovecraft oli Kiviselle tärkeä, ja Keskiyön matoa on pidetty ensimmäisenä suomalaisena lovecraftilaisena kauhukirjana.

Kivisen filosofiasta tulee puhumaan Panu Raatikainen Tampereen yliopistosta. Lisäksi Kivistä käsitellään kirjallisuudentutkimuksen näkökulmasta.

Yksinäisyys Tove Janssonin teksteissä

Onnen harhasta kirjoittanut Pekka Sauri tulee puhumaan onnellisuudesta, ja samaa aihepiiriä käsittelee filosofi Timo Airaksinen. Kirjallisuuden emeritusprofessori Tarmo Kunnas pohtii pyhyyden tai henkisyyden kokemuksen merkitystä ihmiselle.

– Tällaiset kokemukset ovat perustavia ihmiselle, ja Kunnaksen mukaan niille pitäisi antaa arvo, vaikka eletään rationaalisessa maailmassa.

Vuoden 2019 tieteentekijä Sanna Tirkkonen käsittelee yksinäisyyden ja mielenterveyden filosofiaa.

– Tänä päivänä yhä useampi kokee yksinäisyyttä, jota Tirkkonen on tulkitsee muun muassa Tove Janssonin kirjojen kautta.

Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko saapuu puhumaan Martin Heideggerin filosofian käyttämisestä lääkärin ja potilaan kohtaamisessa.

– Miten koetaan toinen ihminen ja se, miten hän kokee maailman? Miten potilas ja lääkäri kokevat potilaana olemisen, ymmärretäänkö toista? Tätä ajattelua voi hyödyntää monessakin ihmisten välisessä kanssakäymisessä.