24. huhtikuuta on Pertin päivä. Hämeenkyröläiselle Pertti Kiukaiselle nimipäivä on myös syntymäpäivä, ja tänä keväänä ikävuosia tulee täyteen tasan 60. Lähes koko ikänsä Hämeenkyrössä asunut Kiukainen on syntynyt Pirkkalassa.

– Synnyin nimenomaan Pirkkalassa. Äitini ei halunnut lähteä synnyttämään sairaalaan, vaan kätilö tuli meille kotiin.

Osasyy kotisynnytykseen saattoi olla aiempi huono kokemus sairaalasynnytyksestä.

Muutosta Hämeenkyröön Kiukaisella ei ole muistikuvia, mutta lapsuuttaan hän kuvailee tavalliseksi.

– Kansakoulun kävin Mahnalassa ja koulujärjestelmän murrosvaiheen vuoksi sain peruskoulun päättötodistuksen "keskikoulun oppimäärän" mukaisena.

Keskikoulu-peruskoulun jälkeen Kiukainen jatkoi kotipitäjän lukioon, jossa suoritti taktisen luokallejäämisen ja kävi toisen luokan kahdesti.

– Tutustuin tulevaan puolisooni ja ylioppilastodistuksen arvosanatkin todennäköisesti kohenivat tuplausvuoden ansiosta, hän muistelee reilut 40 vuotta myöhemmin.

Kuulostaa varsin onnistuneelta taktiikalta.

Tekninen ala kiinnosti

Kiinnostusta tekniselle alalle oli sen verran, että Kiukainen haki ja pääsi suorittamaan asepalvelusta viestikomppaniaan Turkuun.

– Saattoi siitä jonkun lisäpisteenkin saada opiskelupaikkaa hakiessa, Kiukainen muistelee.

Opiskelun hän aloitti korkeakoulussa, mutta vaihtoi insinööriopintoihin, kun huomasi kaipaavansa käytännöllisempää oppia.

Työuran ensimmäinen pitempi pesti oli puolustusvoimien Koeampumalaitoksessa Niinisalossa, missä Kiukainen viihtyi reilut yhdeksän vuotta.

– Se oli tosi mielenkiintoista ja vaihtelevaa työtä.

Koti oli noinakin vuosina Hämeenkyrössä, mutta Kiukaisella oli asunto myös Niinisalossa. Toiveissa siinteli siirto laitoksen esikuntaan Tampereelle, mutta juuri kun se olisi toteutunut hän oli ehtinyt kertoa suunnitelmastaan irtisanoutua ja siirtyä Tampereen Puhelinosuuskunnan (TPO) palvelukseen.

– Olin lähettänyt TPO:lle "työhakemuksena" muistaakseni yksisivuisen faksin. Sieltä soitettiin, että laita nyt vaikka joku todistus vielä, kun me haluttaisiin sinut tänne töihin, Kiukainen muistelee.

1990-luvun jälkipuolisko oli puhelinyhtiöissä vilkasta aikaa, kun Suomeen rakennettiin GSM-verkkoa, jota Kiukainenkin kiersi testaamassa.

Insinööri lähti hoiva-alalle

Murrokset tietoliikennetekniikassa ja alan yrityksissä veivät monelta työpaikan. Kiukainen opiskeli uuden ammatin lähihoitajana ja työskentelee nykyisin ikäihmisten palveluasumisyksikössä.

– Kyllähän moni on ihmetellyt siirtymistä insinöörin töistä hoiva-alalle. Minulle tilanne oli siinä mielessä helpompi, että monet elämän isot hankinnat oli tehtynä ja maksettuna.

Ammattitaustan ja työhistorian ihan muualta kuin hoiva-alalta Kiukainen kokee olevan jopa hyödyksi nykyisessä työssään. Vahvuus on sekin, että Kiukaisella on elämänmittainen kokemus vammaisen veljenä.

Hän itse ei tee asiasta numeroa, mutta on toiminut pitkään Hämeenkyrön Kehitysvammaisten Tuki ry:n puheenjohtajana.

– Taidan olla semmoinen mies, joka ei osaa sanoa ei, Kiukainen myhäilee.

Sama ominaisuus on saattanut edesauttaa päätymistä kristillisen moottoripyöräkerhon Gospel Ridersin taloudenhoitajan tehtävään.

Aloitin moottoripyöräharrastuksen parikymmentä vuotta sitten ja olen reissannut harrastuksen merkeissä eri puolilla Eurooppaa.

Seurakunnan vapaaehtoistöissä Kiukainen on ollut muun muassa pääsiäisvaelluksia järjestämässä.