Ensi kesänä Hämeenkyrössä esitettävä Ihmisiä suviyössä -ooppera rakentuu pala palalta. Olennainen osa sitä on musiikki, jonka sävellyksestä vastaa Hämeenkyrössä lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt Paavo Korpijaakko.

Musiikin esittäminen eroaa tavanomaisesta oopperasta, sillä ensi kesänä Myllykolussa sitä ei kuulla orkesterin soittamana paikan päällä. Sen sijaan musiikki tulee kaiuttimista. Tämä seikka vaikuttaa sävellysprosessiin.

– Tavanomaisessa oopperassa muutoksia voi tehdä vielä kenraaliharjoituksen tai jopa ensi-illankin jälkeen. Jos vaikka huomataan, että viulut tulevat liian kovaa tai torvet liian hiljaa. Mutta nyt tätä mahdollisuutta ei ole. Voi sanoa, että minun ensi-iltani ovat äänitykset, Korpijaakko naurahtaa.

Säveltäjälle tämä aiheuttaa painetta, sillä kaiken on onnistuttava kerralla. Korpijaakko tutustui toimintamalliin Myllykolussa esitetyssä Sillanpää-oopperassa, jossa hän toimi apulaisohjaajana. Tuolloin sävellyksestä vastasi Seppo Pohjola.

– Huomasin, että etenkin ulkona tämä malli toimii erittäin hyvin, sillä ei ole pelkoa esimerkiksi soittimien kastumisesta tai muistakaan hasardeista.

– Siitä huolimatta ei ole pelkoa, että musiikki olisi jotenkin vähemmän laadukasta.

Taustalla usein ihmisten yhteistyö

Vaikka musiikin säveltämisestä vastuu on Korpijaakolla, hän korostaa, että taustalla on yhteistyö.

– Yksin ei tarvitse rämpiä. Mukana on ihmisiä, jotka nojaavat toistensa osaamiseen. On ammattitaitoiset soittajat, kapellimestari, solistit ja niin edelleen.

– Kun lavalla tapahtuu jotain, taustalla on aina valtava määrä ihmisiä. Olen itsekin ollut kaiken aikaa dialogissa laulajien kanssa, samalla kapellimestarin kanssa käymme materiaalia läpi.

Oopperan tuottamisessa ensimmäisenä valmistuu libretto. Sitä seuraa sävellys, mutta libretto vaikuttaa myös dialogiin.

– Se elää kaiken aikaa. On huomioitava, mitä jokin asia dialogissa tarkoittaa musiikillisesti. Esimerkiksi jos sanotaan "hyvää päivää". Eihän sen sanomiseen mene kuin pari sekuntia. Mutta laulettuna se voi kestää helposti yli kymmenen sekuntia.

Korpijaakko kuvaileekin prosessia reaktiiviseksi, jolla hän tarkoittaa, että eri ihmisten teot vaikuttavat myös toisten tekemisiin.

– Libretisti tarjoaa impulssia säveltäjälle ja säveltäjä tarjoaa sitä ohjaajalle.

Sopeutumista vaaditaan myös laulajilta

Lopulta oopperassa kuultu kappale on aina osiensa summa.

– Libretistin ja säveltäjän osuus biisin on yhdessä ehkä 40 prosenttia. Loppuosa on kaikkien muiden osuus. Olen ollut oopperoissa erilaisissa rooleissa pian 20 vuotta. Sinä aikana olen huomannut, että laulajalla on iso vaikutus lopputulokseen.

Toisaalta ennakkoon äänitetty musiikki vaikuttaa myös laulajiin: tavallisesti tempoa voidaan tarvittaessa muuttaa, mutta valmiiksi äänitettynä sekään ei ole mahdollista.

– Silloin laulajan on sopeuduttava, ei päin vastoin.

Hän vertaa prosessia noin viisi vuotta sitten tekemäänsä yhteistyöhön Tampereen filharmonian kanssa.

– Silloin kokonaisuutta käytiin läpi vielä esitystä edeltävänäkin päivänä. Onhan se helpompaa, kun asioihin voi vaikuttaa jopa senkin jälkeen, kun biisiä on jo esitetty. Mutta tämä on toki erilainen haaste.