Valjakkokoiralla on kaksi vaihdetta: on ja off, päällä ja pois. Kun se on valjastettuna vetohommiin yhdessä toisten koirien kanssa, se haluaa juosta niin kovaa vauhtia kuin käpälistä ikinä irtoaa.

Kun lenkin jälkeen valjaat on riisuttu ja lepohetki koittaa, koirat osaavat ottaa rennosti ja vaikka kääriytyä maahan kerälle lepäilemään tyytyväisinä oloonsa. Ja rapsutukset lähimmältä käsiparilta kelpaavat, sen saan huomata kameran kanssa koirien lomassa touhutessani.
– Nämä ovat todella aktiivisia koiria, mutta ihmiselle ne ovat lempeitä, kuvailee Länsi-Suomen Valjakkourheilijoiden puheenjohtaja Anton Toivonen.
– Kun iso lauma koiria juoksee yhdessä, niiden pitää olla sosiaalisia.

Seura huoltaa reittiä talvella

Länsi-Suomen valjakkourheilijoilla on nimestään huolimatta jäseniä ympäri Suomen. Juuri 30 vuotta täyttänyt seura on alusta asti toiminut Jämillä: järjestänyt yhteisiä harjoituksia ja kilpailuita.

Kuumimpaa vuodenaikaa lukuunottamatta viikottain pyritään kokoontumaan yhteisiin treeneihin, Jämin muut tapahtumat huomioiden. Jämillä päästään harrastamaan yhdessä, kun muuten jokainen treenaa pääosin omilla kotinurkillaan.
– Joku tulee 1–2 koiran kanssa, joillakin harrastajilla on mukana toistakymmentä koiraa, Toivonen kuvailee.
Valjakkourheilijoilla on käytössä noin 20 kilometrin yhteiskäyttöreitti, joka on käytössä myös talvella.
– Seura huoltaa reittiä talvella, että harrastajilla on baanaa päästä ajamaan myös silloin. Samaa reittiä käyttävät talvella myös maastopyöräilijät.

Koiraharrastajat pysyvät omalla reitillään

Toivonen kertoo niin Jämijärven kunnan, Metsähallituksen kuin Jämin alueen toimijoiden suhtautuneen koiraharrastajiin myönteisesti.

– Kun seura hoitaa asiansa hyvin eikä aiheuteta mielipahaa, homma toimii. Kilpailut tuovat väkeä ja jotain hyötyä jää alueellekin.
Toivosen mukaan harrastajille painotetaan sitä, että koirien jätökset kerätään pois eikä kaivuuintoisia koiria päästetä tonkimaan mäntykankaan kunttaa irti maasta. Valjakot myös pysyvät omalla reitillään.
– Täällä kun saadaan olla, täällä on harrastukselle parhaat mestat. Reitti on tosi tassuystävällistä, ja sillä koirien on kiva juosta.
Talvi on vetokoiraharrastajan parasta aikaa, ja toiveissa on paljon lunta.
– Viime talvi olikin tosi hyvä, ja täällä kävi tosi paljon väkeä ajelemassa. Joku saattaa tulla tänne koko viikonlopuksikin ajamaan koirien kanssa, koska kaikilla ei ole talvella mahdollisuutta ajaa kotona.

Sulan maan kilpailuissa vedetään polkupyörää, kickbikea, kärryjä, mönkijää

Osaa harrastajista kutkuttaa myös kilpailuvietti. Seuraavat valjakkokilpailut Jämillä ovat syyskilpailut 25.–26. syyskuuta, joihin odotetaan 40–50:tä osanottajaa. Lokakuun 16.–17. vuorossa ovat noin sata osallistujaa keräävät SM-kilpailut. Vauhdin lisäksi siis riittää myös haukkua.

Lokakuun lopussa järjestetään Jämi MD, sulan maan erikoiskilpailu. Kilpailuaika on kymmenen tuntia, ja sen aikana ajetaan noin kahdeksan kilometrin reitti neljä kertaa. Jokaisen valjakossa juoksevan koiran vedettävä kuorma on 25 kiloa.
Sulan maan kilpailuissa vetovälineenä voi olla polkupyörä, kickbike, kolme- tai nelipyöräinen kärry ja MD-kilpailuissa myös mönkijä.
Jos valjakkokisat kiinnostavat, Jämin lentokentällä tapahtuvaa lähtöä ja maaliin tuloa voi seurata esimerkiksi Lomahotellin luona. Tapahtumasta tarjotaan myös live-lähetystä.

Valjakkokoirilla on juoksemisen lahja päässä

Juokseminen ja vetäminen on se, mihin valjakkokoirat, kuten siperianhuskyt, malamuutit, alaskanhuskyt ja risteytyskoirat on jalostettu.

– Niillä on juoksemisen lahja päässä. Kun nuori koira laitetaan ensimmäisen kerran mukaan valjakkoon, se ensin ihmettelee ensimmäiset sata metriä, ja sitten yhtäkkiä hoksaa ja alkaa vetää.
– Näitten halu juosta on uskomaton, eikä niitä voi käskeä. Narulla ei voi työntää, vaan itse ne pitävät sen tiukalla.

• Länsi-Suomen valjakkourheilijat
• valjakkokoira
• koiravaljakko