Helteinen kesäsää on monelle luonnossa elävälle eläimelle rankkaa aikaa. Kysyimme paikalliselta eläinsuojeluneuvojalta, miten ihmisten tulee huomioida eläimet kesällä.

Suomen eläinsuojelujärjestö SEY:n kouluttama Pia Viirola kertoo, että eläinten auttamisessa tärkeintä on ennaltaehkäisy sekä sen huomioiminen, että pihalla liikkuu muitakin kuin vain ihmisiä.
Viirolan mukaan kolmella keinolla pääsee alkuun: anna helteellä vettä, kerää ihmisperäinen roska pihalta pois ja soita neuvoa, sillä tyhmiä kysymyksiä ei ole.
Ihmiset selvästi välittävät villieläimistä, sillä niiden auttamisesta kysytään paljon neuvoja.
Luonnonvaraiset eläimet herättävät ihmisen hoivavietin, vaikka usein tarvetta ei olisi.
Esimerkiksi maastopoikanen saattaa vaikuttaa hylätyltä tai loukkantuneelta, vaikka emo tarkkailee ja ruokkii sitä lähistöllä.
Viirolan mukaan kesäaikaan eniten neuvoa kysytäänkin juuri maassa elävistä linnunpoikasista.
Eläimestä kannattaa lähettää kuva tai video asiantuntijalle ja kysyä neuvoa ennen kun sen ottaa kiinni.

Ihmisen tulee lain mukaan auttaa eläintä

Ihmisen tulee eläin- ja luonnonsuojelulain mukaan pyrkiä auttamaan sairasta, loukkaantunutta tai avuttomassa tilassa olevaa eläintä.

Auttaa voi ottamalla yhteyttä Hämeenkyrön löytöeläintalo Kissankulma ry:lle, Pirkanmaan Eläinsuojeluyhdistys PESU ry:lle tai paikalliselle eläinlääkärille.
Yleensä kunnallinen eläinlääkäri tarkastaa tai tarvittaessa lopettaa sairaan luonnonvaraisen eläimen maksutta. Jos eläimelle täytyy tehdä jatkotutkimuksia, maksusta voidaan sopia esimerkiksi Kissankulman kanssa.
Luonnonvaraisten eläinten auttamiseen ja hoitamiseen ei löydy yhtä virallista tahoa, vaan pitkälti asiaa hoidetaan vapaaehtoisvoimin.
SEY:ltä löytyy oman paikkakunnan vapaaehtoisten eläinsuojeluneuvojien yhteystiedot, joista osa myös hoitaa sairaat eläimet itse.
Kissankulmalla on Viirolan mukaan hyvät kontaktit vapaaehtoisiin villieläinten hoitajiin. Hoitajia on kuitenkin sen verran vähän, että Viirola kehottaa kertomaan Kissankulmalle, jos tietää jonkun joka auttaa eläimiä.

Tärkeintä on ennaltaehkäisy, esimerkiksi veden antaminen

Hoitoa saavat usein esimerkiksi loukkaantuneet siilit tai tuupertuneet oravat. Helteellä pesästä lähtenyt oravan poikanen saattaa tuupertua, sillä se ei osaa vielä elää kuuman sään mukaisesti.

Viirolan mukaan tärkeintä onkin ennaltaehkäisy, jottei loukkaantumisia ja tuupertumisia tapahtuisi.
Vettä voi viedä laakeisiin astioihin puskien ja puiden lähelle. Vesi kannattaa vaihtaa mahdollisuuksien mukaan pari kertaa päivässä.
Jos huomaa, että pihalla viihtyy jokin tietty eläin, voi ottaa selvää, mitä se syö ja antaa sille ruokaa.
Viirola kertoo, että hyvä nyrkkisääntö on ruokkia kuivalla ruoalla, jolloin ei jätä mitään pilaantuvaa luontoon.
Esimerkiksi orava tykkää maapähkinöistä ja auringonkukansiemenistä. Siilille ei saa antaa maitoa tai kalaa, sillä ne ovat lihansyöjiä. Siilille kelpaavat esimerkiksi turvotettu koirannappula ja jauheliha.
Etenkin kevät ja syksy ovat siilien ruokinta-aikaa. Ruokaa annetaan ilta-aikaan ja otetaan ruokailun jälkeen pois, jottei se pilaannu.
Siili liikkuu ilta-yö-aikaan hämärällä. Jos sen näkee päivällä valoisaan aikaan, sillä on luultavasti joku hätä.

"Jos emoa vahingoittaa, poikaset jäävät ilman hoitajaa"

Pihalle kannattaa jättää myös hoitamattomia alueita, jossa ruohon antaa kasvaa vapaasti. Haravointijätettä voi kerätä puun alle eläimelle pesäksi.

Pihan yleisestä siisteydestä on kuitenkin huolehdittava. Ihmisperäinen roska on kerättävä pois. Erittäin vahingollisia eläimille voivat olla rastasverkot, narut, siimat ja maalit.
Esimerkiksi siili on utelias ja tutkii paikkoja tunkemalla päänsä niihin.
Maalit ja muut kemikaalit tulee hävittää oikeaoppisesti eikä niitä saa jättää pihalle.
Viirola kertoo, että muutamana vuonna Kyröskoskella on nähty violetteja siilejä, mutta aiheuttajaa ei koskaan löydetty. Maali on eläimille myrkkyä, ja eläin tulee silloin tuoda ammattilaiselle pestäväksi.
Viirolan mukaan ajattelemattomat ihmiset ja jotkut nuoret myös vahingoittavat eläimiä tahallaan. Eläimiä muun muassa kiusataan tökkimällä ja potkimalla.
Viirola toivoisi ihmisten ymmärtävän, että eläin on tunteva olento siinä missä ihminenkin. Jos esimerkiksi emoa vahingoittaa, poikaset jäävät ilman hoitajaa.

Paikalliset vapaaehtoiset eläinsuojeluneuvojat

Suomen eläinsuojelujärjestö SEY:n sivuilta löytyy paikallisten vapaaehtoisten eläinsuojeluneuvojien yhteystietoja.

Hämeenkyrön ja Ikaalisten eläinsuojeluasioissa neuvovat Pia Viirola ja Mira Ekholm-Martikainen. Viljakkalassa neuvoa antaa Pia Viirola ja Jämijärvellä Petri Grönroos.

• eläintensuojelu
• Pia Viirola
• Suomen eläinsuojelujärjestö
• Kissankulma
• Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys