Myrskytuhojen jälkeen nousee aikanaan uusi metsä – metsänhoitoyhdistyksen metsäkävelyllä tutustuttiin myrskyn kaataman ja ensi keväänä uudelleen istutettavan metsän syysmuokkaukseen
Viime torstaina Itä-Ikaalisissa Pääjärven lähistöllä tutustuttiin siihen, mitä kuuluu heinäkuussa myrskyssä kovia kokeneelle metsälle. Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaa järjesti viime viikon torstaina metsäkävelyn tähän kohteeseen, jossa oli meneillään syysmuokkaus ensi kevään istutustöitä varten.
Kohteesta vastaava metsäasiantuntija Ida Toivonen kertoi puuta menneen myrskyssä nurin kolme hehtaaria. Myrskytuhojen korjauksen lisäksi alueella tehtiin vielä lisähakkuita.
Metsäkävelyllä tutustuttiin mätästykseen, jossa kaivettiin kivennäismaata esiin tuleviksi istutuspaikoiksi. Kaivurilla mätästystä urakoi Petri Nisula.
Parhaiten tässä kohteessa onnistui laikkumätästys, jossa maasta kaivettu kivennäismaa nostetaan kuopan viereen. Toinen vaihtoehto on kääntömätästys, jossa maa käännetään samaan kohtaan, josta se on kaivettukin.
Ympäristöään ylempänä olevassa mättäässä taimen kasvua edistää lämpö ja valo.
Muokkaus edistää kasvua
Toivonen kertoo ihmisten kyselevän, kannattaako maan muokkaus, vai voiko taimia istuttaa ilman sitä.
– On tutkittu, että muokattuun maahan istutettu taimi kasvaa paremmin vielä kymmenen vuoden päästäkin. Jos on tottumaton istuttaja, muokkaus auttaa oikean istutusetäisyyden löytämisessä. Muokatussa maassa ei tarvitse myöskään etsiä risujen keskeltä sopivaa istutuspaikkaa.
Myrskytuhoja uudistuskohteessa oli kahdessa eri kohdassa, joista toinen on notkoinen ja maapohjaltaan kosteampi, toinen kallioisempi. Toivonen kertoo, että kosteampaan paikkaan on valittu istutettavaksi paremmin kosteutta kestävä kuusi. Kivisemmälle ja kuivemmalle alueelle istutetaan puolestaan tällaiselle kasvupaikalle paremmin sopivaa mäntyä.
Yleisöä kiinnosti männyntaimien alttius sorkkaeläinten tuholle.
– Kyllä ne syövät mäntyäkin, mutta enemmän lehtipuita. Jos alueella ei ole lehtipuita, ne syövät mäntyä. Usein tällaisille alueille tulee lehtipuun vesakkoa, ja ne napsivat sitä, Toivonen kertoi.
Hän totesikin, että nykyään suositellaan istuttamaan sekaistutuksena eri puulejeja, ei vain yhtä.
Metsänhoitoyhdistyksen hallintopäällikön Lotta Vähä-Ypyän mukaan kuusta on perinteisesti istutettu paljon, koska männyntaimet helpommin kärsivät hirvituhoista.
Toivonen ja Vähä-Ypyä muistuttivat huolehtimaan siitä, etteivät istutettavat taimet pääse kuivumaan. Niitä ei myöskään kannata jättää oman onnensa nojaan istuttamisen jälkeen. Aluksi kannattaa käydä raivaamassa vesakkoa ja tallomassa heinää taimien ympäriltä.
– Ensimmäiset vuodet taimia kannattaa käydä katsomassa ja hoitamassa, silloin ne pärjäävät paljon paremmin, Toivonen sanoi.
Kantoja ei poisteta
Yleisöä kiinnosti myös kantojen poisto. Vähä-Ypyän mukaan yhdistyksen alueella kantoja ei poisteta maasta.
– Energiaa, joka menee kantojen poistoon, ei välttämättä saa takaisin polttamalla. Vaikka kannot olisivat ehkä tiellä, ne omalla tavallaan lannoittavat maata, Toivonen sanoi.
Toivosen mukaan tässä kohteessa oli maanomistajan toiveena myös, ettei risuja viedä pois, jotta maata päästiin muokkaamaan heti syksyllä. Tältä alalta ei risujen kerääminen olisi ollut myöskään kannattavaa.
Kommentit
Toivomme vilkasta ja moniäänistä keskustelua! Noudatathan pelisääntöjä.
Kirjoita selkeästi ja napakasti. Kaikki viestit luetaan ja hyväksytään ennen julkaisua. Loukkaavia, henkilöön meneviä tai vihamielisiä kommentteja emme julkaise.
Kiitos kommentistasi!