Suomen ainoan Nobel-kirjailijan Frans Emil Sillanpään syntymäkoti ja piha-aitta ovat saaneet uudet pärekatot. Syntymäkoti toimii Myllykolun kesäteatterialueella museona.

– Jotta kohde säilyisi jälkipolvillekin, tulisi vuoden tai parin päästä suorittaa myös Myllykolun museon osin huonokuntoisen etuseinän korjaus, kertoo suojelukorjauksesta valtuustoaloitteen kaksi vuotta sitten jättänyt Katariina Pylsy lähettämässään tiedotteessa.

Myös Museoviraston lausunto tuki Pylsyn aloitetta. Pirkanmaan maakuntamuseon paikalliskulttuuritutkija ja perinnerakennusmestari Anne Uosukainen teki maastotarkastuksen Myllykoluun vuoden 2020 marraskuussa. Tarkastuksesta laadittiin lausunto, jossa todettiin, että Myllykolun rakennusten pärekattojen uusimiseen tulee varautua 1–3 vuoden kuluessa. Lausunnossa todettiin myös, että lahonneen etuseinän vauriot tulisi korjata vuoraamalla seinä kanttaamattomalla puutavaralla.

Pärekattofirmojen kilpailutuksessa pärekattomestari Kari Siikasen yritys Karin Päre ja Puu Toivakasta valittiin urakan toteuttajaksi. Yrityksellä on ollut satoja pärekattokohteita, joista mainittakoon muun muassa presidentti P. E. Svinhufvudin Kotkaniemi Luumäellä, kuvanveistäjä Emil Wiksrömin taitelijakoti Valkeakoskella, Kirkniemen kartano ja ravintola Espan salin paanu- ja pärereliefit. Yritys käyttää pärepuuna tiukkasyistä, talvikaatoista ja vähäoksaista Keski-Suomen korpikuusta.

Katot uusittiin oikeaan aikaan

Edellisen kerran Myllykolun museon ja piharakennuksen pärekatot uusittiin reilu kymmenen vuotta sitten Hämeenkyrö-Seuran hallinnoimassa ja Vilja Pylsyn vetämässä Myllykolun kesäteatterin kunnostushankkeessa. Silloin pärekaton uusimisella oli kova kiire, sillä museo oli hälyttävän huonossa kunnossa vanhan katon vuotaessa vettä synnyinkodin eteiseen ja tupaan.

Tämän vuoden lokakuussa tehty pärekaton uudistustyö takaa museon säilymisen myös tulevaisuudessa.

– Pärekattojen uusiminen tehtiin oikeaan aikaan, sillä aurinko oli polttanut vanhat haapapäreistä tehdyt katot haperoiksi. Nykyaikana auringon paahde on kovempi kuin aiemmin, Kari Siikanen totesi Myllykolun pärekattoja purkaessaan.

Aitassa vuosiluku 1614

Katariina ja Eero Pylsy pohtivat voiko Myllykolun piha-aitta olla jopa Hämeenkyrön vanhin hirsirakennus.

– Näin mieheni Eeron kanssa synnyinkodin vieressä sijaitsevan aitan sisäseinässä vuosiluvun 1614. Suomen vanhin puurakennus on Kihniön Tarsian aitta vuodelta 1441. Voisiko Myllykolun aitta olla mahdollisesti Hämeenkyrön vanhin hirsirakennus?, Katariina Pylsy pohtii tiedotteessaan.

"Arvokas kohde"

Hämeenkyrön kunta omistaa Myllykolun kulttuurihistoriallisesti merkittävän miljöön rakennuksineen.

Hämeenkyrön elinympäristöjohtaja Ritva Asula-Myllynen kertoo kunnan pitävän Myllykolua arvokkaana.

– Valtakunnallisesti ainutlaatuisen kulttuuriperinnön ei saa antaa rapistua arvottomaksi.