Matti syntyi Jussi ja Alli Järvensivun perheen esikoisena Korpikaivonmäellä Kyröskoskella. Sieltä nelihenkiseksi kasvanut perhe muutti 30- luvun lopulla Hämykylään nykyisen Tupalan alueelle. Lapsuusvuosia varjosti sota-aika. Isä oli sodassa ja äiti huolehti perheestä.

Matin mieltä alkoivat kiehtoa 1940-luvun lopulla moottoripyörät. Nuorukainen sai hankittua venäläisen IC-merkkisen pyörän Jussi-isän avustuksella.

Armeijan Matti kävi Hämeenlinnan autokomppaniassa. Siellä ollessa tuli ajatus autoilijan ammatista.Se toteutuikin myöhemmin venäläisellä KAZ-kuorma-autolla. Koskisen pajalla tehtiin autoon lokasäiliö.

Samoihin aikoihin Matti perusti perheen Raili Niukkasen kanssa.

Bisnestä laajennettiin 1960-luvulla. Hankittiiin soramaata ja alettiin ajaa soraa asiakkaille. Samoihin aikoihin Mattia puri lentokärpänen. Hän hakeutui Tampereelle lentotoimeen hankkiakseen lentolupakirjan ja myöhemmin ansiolentäjän lupakirjan. Tavatessaan Suojasen Taunon hän mainitsi, että oli hankkinut lentolupakirjan. Miehet innostuivat asiasta ja päättivät hankkia Ruotsista nelipaikkaisen Cessnan. Tauno oli yhtenä omistajana tamperelaisessa Viihdeohjelmassa. Niinpä alettiin kuljettaa artisteja, kuten Irwiniä ja Eino Gröniä, keikoilla ympäri Suomea.

Matti oli myös perustamassa Hämeenkyrön Lentokerhoa 1960-luvun lopulla. Alkuun lennettiin Viljakkalan Haverista ja myöhemmin Hämeenkyrön Kurkelan kentältä. Satakunnan riistapäällikkö Matti Lehvilä oli muuttanut 1970- luvulla Kyröskoskelle perheineen. Hänen myötävaikutuksellaan aloitettin hirvenlaskulennot talvisin kerhon koneella. Matti teki tätä satoja tunteja vuosien myötä.

Matti aloitti vanhan mallisen höyrylaivan rakentamisen 1980-luvun alkupuolella. Karin Erkiltä saatiin hankittua vanhan Kiiskin kone ja kattila. Matti rakensi vanhan Kiiskin näköisen aluksen. Levyt taivutettiin ja hitsattiin kotona pihassa ja alus laskettiin vesille juhannuksena 1985. Höyryharrastus vei mukanaan niin, että myöhemmin rakennettiin toinen alus sekä koneita ja kattiloita.

Matti oli mukana Kyröskosken Perinnepiirissä eli niin sanotussa Nappulaliigassa ja MC Dementoksessa useita vuosia. Hänet muistetaan leppoisena seuramiehenä ja hauskojen tarinoiden kertojana. Vaaria jäävät kaipaamaan lapset ja lastenlapset perheineen sekä ystävät ja kylän miehet.

Lasse

Pikkuveli