Pääkirjoitus 8.4.2021 06:00

Mitä Koskilinnalle pitäisi tehdä?

Katri Linnikko
Katri Linnikko

Koskilinnan kohtalo ei tahdo ratketa millään. Hämeenkyrön kunta on etsinyt ratkaisua historiallisesti arvokkaan rakennuksen tulevaisuudelle jo useamman vuoden ajan, mutta kerta toisensa jälkeen asia jää syystä tai toisesta kesken. Rakennusta on vuokrattu, yritetty pariinkin otteeseen myydä ja viimeimpänä siitä piti tulla Ti-Ti Nallen koti. Nalletalon suunnitelmat saivat monet paikkakuntalaiset jo innostumaan, että nyt talo saadaan pysyvään käyttöön ja samalla lähiympäristöä voidaan kehittää lapsiperheiden iloksi monella tapaa. Nalleperheen vetäytyminen oli Hämeenkyrön kunnalle iso pettymys ja roiski rapaa myös maineelle, koska nallejen tulo kuntaan oli nostettu isosti esiin valtakunnallisia medioita myöten. Kunnan ja yrittäjän näkemykset vetäytymisen syyksi nostettujen tilan sisäilmaongelmien laadusta ja mahdollisista ratkaisuista ovat varsin erisuuntaiset.
Koskilinna ei suinkaan ole Hämeenkyrössä ainutlaatuinen tapaus. 1990-luvun puolivälissä kunnassa mietittiin Heiskan kohtaloa. Tila oli siirtynyt runsas vuosikymmen aikaisemmin kunnan omistukseen, mutta rakennukset olivat lähes purkukuntoisia. Heiskaakin yritettiin tuloksetta myydä, mutta lopulta Pirkan Kylät ehdotti kunnalle alueen vuokraamista kylätoimintakeskukseksi. Sen jälkeen alkoi vuosien talkootyö, jonka tuloksena Heiskan rakennukset ovat hyvässä kunnossa ja sinne on rakennettu jopa uusiakin rakennuksia, jotka ovat mahdollistaneet toiminnan monipuolistamisen.
Koskilinnan osalta toimiva ratkaisu olisi hyvä myös vähitellen löytää. Mitä kauemmin rakennus on selkeällä vajaakäytöllä, sitä mutkikkaammaksi rakennuksen tulevaisuus käy. Vuodet kerryttävät korjausvelkaa ja vievät historialliselta rakennukselta uskottavuutta. Mikäli kunnan suunnitelmat liikennepuistosta ja muista lähiympäristöön kaavailluista liikuntamahdollisuuksista toteutuvat, lapsiperheet löytävät alueelle varmasti. Jostain pitäisi kuitenkin löytää se taho, joka pystyisi ottamaan Koskilinnan haltuunsa ja pitämään rakennuksen elinvoimaisena, jottei talon tekohengittäminen jäisi vuosiksi veronmaksajien kontolle. Varmin vaihtoehto taitaisi olla taho, joka haluaisi sijoittaa Koskilinnaan kunnioittaakseen sen kulttuurihistoriallista arvoa.

Jaa artikkeli

Facebook Twitter Kommentoi

Kommentit

Toivomme vilkasta ja moniäänistä keskustelua! Noudatathan pelisääntöjä.

Kirjoita selkeästi ja napakasti. Kaikki viestit luetaan ja hyväksytään ennen julkaisua. Loukkaavia, henkilöön meneviä tai vihamielisiä kommentteja emme julkaise.

Kiitos kommentistasi!

 

Anna nimimerkki, mikäli et halua kommentoida omalla nimelläsi.

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.

Lue lisää

HÄMEENKYRÖ 5.4.2024 15:00 Tilaajille

Uniklubi esiintyy Koskilinnassa elokuussa – Tiedossa erikoispitkä juhlakeikka

HÄMEENKYRÖ 21.9.2023 16:00 Tilaajille

Hämytanssit-tapahtuma keräsi väkeä Koskilinnaan – Parkkipaikka ja tanssilattia täyttyivät

KOLUMNI 9.9.2022 07:00 Tilaajille

Kirjoittajavieras: Tarkkailijan luupissa näkyy oppimisen paikkoja – ”Tuulivoimaratkaisu on asia, jossa jo energian hinnan takia olisi aiheellista edetä nopeasti”

HÄMEENKYRÖ 2.9.2022 17:00 Tilaajille

Suomen lakitilitoimisto laajensi Koskilinnaan – yhtiö haluaa toimia paikallisesti

PÄÄKIRJOITUS 20.7.2022 07:00 Tilaajille

Pääkirjoitus: Lämmittäviä ympäristötekoja – ”Päästötön energiatuotanto sekä hukkalämmön talteenotto ovat tulevaisuuden kulmakiviä”