Räystönlahden rannat tulivat Mika Mannerille tutuksi jo 1960-luvun alkupuolella, kun hän pääsi isänsä mukaan pyytämään kutuhaukia keväisen Kyrösjärven rantavesistä.

– Isä nosti katiskan pitkällä keksillä rannalta jään reunalle veteen. Kun katiskaan ilmestyivät ensimmäiset sulkavat, kutuhauen pyynti loppui siltä keväältä, Manner muistelee lapsuutensa kalastuselämyksiä.

Kalastaminen oli isän ja pojan yhteistä aikaa, josta perheen ”iltatähdelle” jäi hyvät muistot. Kalastamisesta tuli mieluisa ja elinikäinen harrastus.

– Vanhemmillani oli tuolla 800 metrin päässä mökki, jonne minut tuotiin ensimmäisen kerran kolmen kuukauden ikäisenä käärönä. Äitini kertoman mukaan olin silloin kiltti, Manner kertoo silloin-sanaa painottaen ja leveästi hymyillen.

Nyt mökki on Mannerin pojan omistuksessa ja 1950-luvun lopun kiltistä kääröstä on kasvanut taata, joka on asunut Räystönlahden rannalla pian 15 vuotta.

Ensimmäisillä tienesteillä oma vene

Kun ”Mika-taata” oli teini-ikäinen ja tienasi ensimmäiset omat rahansa, hän hankki oman veneen ja perämoottorin.

– Isän kanssa kuljettiin kalassa vuosia. Siinä vaiheessa, kun minä en malttanut tulla järveltä pois parin tunnin jälkeen, isä ei suostunut enää lähtemään mukaan.

Mannerin kalastusmuistoissa 1970-luvun kesät kuulostavat melkoiselta idylliltä.

– Oli hienoa lähteä Kyrösjärvelle saareen yökalaan. Kesäyön värit ja tuoksut ennen auringonnousua tarjoavat ainutlaatuisia kokemuksia.

Vaikka kalastuksesta kehkeytyi rakas harrastus, ammatikseen kalastamisesta Manner ei ole koskaan haaveillut.

– Se on kovaa, raskasta ja joskus vaarallistakin työtä. Muikkuverkkojen kokeminen marraskuussa tarjoaa ihan toisenlaisen elämyksen kuin uistelu kesäyönä.

Mikä sitten vetää marraskuiselle järvelle verkkoja kokemaan?

– Tämän kokoinen muikku! Ruisjauhossa pyöräytettynä ja voissa paistettuna!

Vastaus tulee hetkeäkään epäröimättä ja vaaksan mittaa havainnollistavan käsimerkin kanssa. Kokemusasiantuntijan kanssa ei kannata makuasiasta ruveta kiistelemään.

Taatana mato-ongella

Manner on harrastanut kalastusta kutakuinkin kaikilla pyyntimenetelmillä. Menetelmät ja välineet vaihtelevat vuodenaikojen mukaan, vaikka pilkkiminen onkin viime vuosina jäänyt vähälle.

– Keväisin ja syksyisin kalastan verkoilla, kesällä uistimella ja jigaamalla.

Kalastuskilpailuihinkin Manner on osallistunut aktiivisesti. Onpa hänellä plakkarissa Kultauistelun voittokin parinkymmenen vuoden takaa. Viime vuosina tärkeäksi kalastusmuodoksi on tullut kalojen narraaminen mato-ongella yhdessä lastenlasten kanssa.