Ikaalisten Mieslaulajat teki 16.–18. syyskuuta esiintymismatkan Viroon, tarkemmin sanottuna Palamusen kuntaan. Palamuse sijaitsee Viron itäosassa Jõgevan maakunnassa. Viron toiseksi suurimpaan kaupunkiin Tarttoon on matkaa noin 40 kilometriä. Palamusen kunta, jossa on noin 2 000 asukasta, tunnetaan historiassa jo 1240-luvulta. Monelle ikaalislaiselle Palamuse on ennestään tuttu, sillä se on ollut Ikaalisten seurakunnan ystävyyskunta jo Viron itsenäistymisen ajoilta 1990-luvun alusta.

Ikaalisten Mieslaulajat, joka hiljattain vietti 70-vuotisjuhliaan, valmistautui matkaan jo hyvissä ajoin. Esitettävään ohjelmaan valittiin perinteisiä suomalaisia isänmaallisia kuorolauluja sekä Ikaalisiin ja Kyrösjärveen liittyviä kappaleita. Joukkoon mahtui myös muutama viihdemusiikin kuorosovitus. Olipa ohjelmistossa lisäksi kaksi eestiläistä perinteistä kuorolaulua: Oi sinä armas isänmaa eli Mu isamaa on minu arm ja Tästä me miehet lähemme eli Hakkame, mehed, minenma.

Virossa kuorolaululla on pitkät perinteet. Viron kansallisen liikkeen liikekannallepano tapahtui 1869 Tartossa järjestettyjen laulujuhlien yhteydessä. Laulujuhlat olivat siten virolaisten ensimmäinen isänmaallinen joukkotapahtuma. Ehkä hieman liioitellen voidaan sanoa, että virolaiset lauloivat itsensä kansakunnaksi. Laulujuhlat on järjestetty sittemmin säännöllisin väliajoin Tallinnassa ja seuraavat jo 28. laulujuhlat järjestetään Tallinnassa heinäkuussa 2024.

Kuoron matka oli ajoitettu ajankohtaan, jolloin Palamusessa vietettiin perinteisiä, jokavuotisia Paunveren markkinoita. Tapahtuma oli houkutellut sankoin joukoin markkinatunnelmasta kiinnostuneita vierailijoita.

Runsaan yleisön joukossa oli myös paljon ikaalislaisia kävijöitä vuosien perinteellä. Autossamme oli eräskin rouva, joka on käynyt vuosittaisessa tapahtumassa kahtenakymmenenä vuotena.

Markkinat olivat täynnä värejä ja tuoksuja. Lukuisissa myyntikojuissa Palamusen kirkon ympäristössä laajalla alueella oli tarjolla kaikkea aina ruoasta ja kasveista käsitöihin ja vaatteisiin. Ulkona kahdella eri esiintymislavalla oli musiikkiesityksiä ja kansantanssia. Kuoromme esiintyi markkinapäivänä Palamusen keskiaikaisessa kivikirkossa, jonne oli kokoontunut kuulijoita lähes kirkon täydeltä. Kirkkoesiintymisen päätteeksi Sibeliuksen Finlandia-hymni kaikui arvokkaasti eestiläiselle yleisölle. Toinen esiintymisemme oli samana päivänä kirkon viereisellä ulkolavalla, jossa lauloimme hieman kevyemmän ohjelmiston.

Yövyimme kaksi yötä Tartossa, jossa teimme myös opastetun kierroksen kaupungin nähtävyyksiin. Tartto tunnetaan paitsi entisenä Hansa-kaupunkina myös yliopistokaupunkina. Tarton yliopiston liepeillä on sotahistoriallisena kohteena tunnettu Tarton ylioppilaskunnan talo, jossa neuvoteltiin Tarton rauhana tunnettu rauhansopimus itsenäistyneen Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä 1920. Suomen valtuuskuntaa neuvotteluissa johti J. K. Paasikivi. Suomi ei saanut neuvotteluissa tavoittelemaansa Repolan eikä Porajärven kuntaa, mutta sai sen sijaan Petsamon.

Matkaoppaanamme toimi monien Viron matkojen kokemuksella Esko Tapiainen. Ikaalisten Mieslaulajien johtajana toimi Riitta Peurala. Varajohtajana toiminut Lasse Hämekoski korosti puheessaan kuoroveljeyden ja yhteishengen merkitystä, joka näkyy niin kuoron yhteisillä matkoilla kuin myös esiintymistilanteissa. Menneinä vuosikymmeninä kuoro on tehnyt useita menestyksellisiä konserttimatkoja Viroon ja muihin Euroopan maihin, kuten Ranskaan, Itävaltaan, Saksaan ja Unkariin.

Tänäkin vuonna kuoron harjoitukset jatkuvat Ikaalisten kansalaisopiston kurssina, jonne uudet laulajat ovat tervetulleita.