UutisOivassa on nyt muutamaan kertaan (muun muassa 12.7.) kritisoitu Ikaalisten hautausmaan kuntoa sekä verrattu sitä pienemmän naapurikunnan Jämijärven hautausmaahan.

Olen vanha ikaalilainen, mutta muuttanut nuorena rannikolle asumaan. Haudat ovat ikään kuin harrastukseni: käyn eri kuntien hautausmailla usein ja mielelläni. Ikaalisissa meillä on sukuhauta, jolla vierailin helsinkiläisen poikani kanssa hetki sitten.

Toki on sanottava, että en tarkastellut jokaista hautausmaan lohkoa enkä tutkinut hautoja tarkemmin. Kuitenkin ainakin meidän lohkomme – kiviaidan läheltä kappelille kulkiessa – oli kauniissa kunnossa. Oli vehreää ja siistiä. Maassa ei ollut oksia, ruoho oli leikattu siististi, ja haudat olivat hienossa kunnossa – oli kyse sitten tunnetun henkilön tai tavallisen henkilön haudasta.

Mielipidekirjoituksessa (13.7.) ihmeteltiin, miksei kaikilla haudoilla ole samoja kukkia. Tähän voi olla syynä se, että kukat istutetaan hautausmailla tavalla, joka kotipuutarhoissakin kannattaisi. On aurinkoisen, puolivarjon ja varjon kukkia. Eri kasvit viihtyvät eri kasvupaikoissa, joten tästä ei kannata pahoittaa mieltä.

Toisessa kirjoituksessa (20.7.) verrattiin Ikaalisten hautausmaata Jämijärven vastaavaan. Naapurikunnassa järjestetään kuitenkin hautausmaan kunnostustalkoot keväisin. UutisOivassa on aina ilmoitus, jossa kutsutaan kaikki mukaan pitämään yhteisestä hautausmaasta huolta. Eikö Ikaalisissakin voisi järjestää samankaltaisia talkoita vaikkapa kolme kertaa vuodessa, keväällä, kesällä ja syksyllä?

Lisäksi tulee muistaa, että monesti yhteisöt, yritykset ja yksityisetkin ihmiset tekevät hautausmaille lahjoituksia. Esimerkiksi hautamaljakot, jotka muuten eivät ole etenkin tukusta ostettuna kovin kalliita, ovat usein ostettu lahjoituksella.

Myös puutarhureissa on eroja. Varmasti jokaisessa kunnassa pidetään huolta hautausmaista lakien velvoittamalla tavalla. Samoista aineksista voi tehdä kuitenkin erilaista jälkeä, aivan kuin eri leipurit tekevät samoista jauhoista ja sokereista erilaista pullaa. Kauneus – ja rumuus – on katsojan silmässä.

Ikaalisten hautausmaassa en itse nähnyt mitään moitteen sijaa.

Omaiset Helsingistä ja Kaarinasta