Ikaalisten kaupungilla on käyttökiellossa tai osittain käytössä kiinteistöjä, jotka odottavat tilaohjelman mukaisia ratkaisuja todellisesta kunnosta, kulttuuriarvoista ja vaihtoehtoisista käyttötavoista sekä strategista ajattelua mahdollista myyntiä varten.

Lisäksi vanhassa kauppalassa ja sen läheisyydessä on useita yksityisten omistamia purkukuntoisia rakennuksia ja hoitamattomia piha-alueita, joille pitäisi tehdä jotain, jos aiomme historiallista kauppalanniemeä ja Toivolansaarta pitää edelleen matkailun kehittämiskohteena.

Kaupungin hallinto on vuokralla evakkotiloissa ja useat omat tilat odottavat valmisteltuja lähitulevaisuuden toimenpiteitä ja vaikuttavuusarvioita päätöksien tueksi. Museoviraston mielestä kaikkia ei voida kuitata purkupäätöksillä.

Purku, pito vai myynti? Viime viikolla osa kaupungin päättäjistä kävi tutustumassa Toivolansaaren mäellä olosuhteisiin nähden hyväkuntoiseen vuonna 1939 valmistuneeseen mielisairasosastoon. Sisätilojen ilma tuoksui raikkaalta, vaikka lämmittäminen oli pari vuotta sitten lopetettu.

Toukokuuhun 2018 saakka rakennus toimi Toivolansaaren pienkotina, josta asukkaat siirrettiin vähin äänin muualle. Keijärven mielisairaalan B-osaston aikana väkeä oli myös ympäristökunnista.

Tekninen lautakunta päätti saman vuoden joulukuussa varsin nopeasti purkamisesta. Tosin pari lautakunnan jäsentä ei ollut samaa mieltä. Purkutuomiota perustellaan muun muassa alakerta mukaan lukien kolmekerroksisen rakennuksen kalliilla esteettömyysremontilla. Minkähän takia, kun tervejalkaisia ihmisiä on onneksi suurin enemmistö? Jos esteettömyyttä halutaan, ei rampin rakentaminen ensimmäiseen kerrokseen mikään kallis este ole, edes kaupanteolle. Kohde ei ole kiireellä purettavien kohteiden kärjessä, kun vanhan liikuntahallinkin kohtalo on vielä vaiheessa.

Valkoisen talon purkuun budjetoiduille rahoille löytyisi tällä hetkellä rakentavampaakin käyttöä, jos keskitytään keskustan kaava-alueen kokonaisuuteen ja rakennusten käyttömahdollisuuksiin.

Toivolansaaresta on jo yksi tontti vuokrattu ympärivuotiseen käyttöön ja tällä linjalla pitäisi edetä. Ikaalisten kaupungilta puuttuu selkeä myyntistrategia, jossa määriteltäisiin myynti-ilmoitusten sisältö ja mahdollinen käyttö esimerkiksi erilaisessa yritystoiminnassa.

Ikaalisten kehittämisyhtiön ja museoviraston lausuntojen olisi hyvä olla valmisteluvaiheessa. Vähintä, mitä päättäjät voivat tehdä on tutustua niihin tiloihin, joille etsitään uutta omistajaa tai käyttötarkoitusta. Toivolansaaren alueet on merkitty matkailun kehittämisen kohdealueiksi.

Vaikuttava historia! Ylväs, alunperin valkoiseksi rapattu funkkistyylinen harvinainen rakennus tunnettiin Valkoisena talona. Vielä nytkin rakennus näyttää vaalealla mineriittikuitusementtilevyillä päällystettynäkin hyvältä, ja korkea piipuntorni näkyy majakkana kauas Kyrösjärvelle.

Ikaalisten kaupunki osti Toivolan tilan rakennuksineen vuonna 1892 köyhäinhoidon järjestämiseksi. Valkoisen talon tontin rinteessä on ehkä Toivolan tilan saunan pohjan jäännökset. Kuka tietää? Hirsinen köyhäintalo valmistui saaren keskiosiin vuonna 1894 ja 1900 köyhäintaloon perustettiin myös kunnan ensimmäinen sairastupa.

Ikaalisten kunnalliskodin tiilitehdas toimi Toivolansaaressa vuosina 1893–1902. Tiilitehdas perustettiin yleensä lähelle rakennuskohteita ja tämä Tiilitehdas oli Ikaalisten ensimmäinen. Alueelta löytyi hyvälaatuista savea, jota myös Ikaalisten ensimmäinen kylpylaitos käytti hoidoissaan.

1914 valmistui saaren pohjoispuolelle nykyisin leirintäalueen toimistona ja kesäkahvilana toimiva kulkutautisairaala. 1930-luvun taitteessa hienolle hiekkarannalle rakennettiin kauppalan kustannuksella Bertel Strömmerin suunnittelema hieno rantaparveke, jonne palkattiin myös kesäkahvilan pitäjä.

Rantalava toimi myös tanssi- sekä juhlapaikkana. Vieressä on kehittämisvaiheessa oleva Ikaalinen-Seuran 1950-luvulla perustama ulkomuseo kirkkovenelatoineen.

Tutustumisen kohteenamme ollut Toivolansaaren valkoinen talo olisi mainio matkailukohde ja tukisi puuro-ja-peti -tyyppisenä majoituspaikkana kalastajia, saaren vieraita, retkeily- ja luontovaellushenkisiä matkailijoita, sekä leirikouluja.

Hostelli tai retkeilymaja tukisi saaren muuta toimintaa muun muassa retkeily ja ulkoiluvälineiden vuokrapisteenä. Arvelen, että hankkeeseen löytyisi myös ulkopuolista hankerahaa.

Mahdollisen hostelli- tai retkeilymajahankkeen ympärillä on valmiina synergiaetuna edelleen kehitettävät leirintäalue leikkipuistoineen, kasinon uimaranta ja ulkomuseo sekä lähisuunnistusrata. Lähellä ovat myös Kristan lenkki, Kyrösjärven kalat, ladut, luistiradat ja vanhan kauppalan miljöö; kirjasto, laivaranta ja pienvenesatama, sekä pesäpallokentän ja urheilupuiston mahdollisuudet.

Perinteitä kunnioittaen ja uutta yhdessä etsien!

Reijo Leppänen