Kyröskosken urheilukentälle on suunnitelmissa rakentaa uusi huoltorakennus. Hyvä näin, asiallisten pukuhuoneiden ja toimitilojen kannalta nykyaikaa vastaaviksi.

Muutama asia ihmetyttää tässä prosessissa. Lehtitietojen mukaan esimerkiksi päätös kohteen urakoitsijasta on tehty ennen päätöstä rakennuksen lopullisesta rakentamisesta, hankkeelle on ainoastaan määrätty suunnittelumääräraha tälle vuodelle. Myös projektin kustannusarvio ihmetyttää, miljoonalla eurolla saa kolme hyvätasoista omakotitaloa tai kaksi tosi tasokasta.

Miksi tarjouspyynnössä on mainittu rakennukselle suunniteltu määräraha, tällöinhän urakoitsija tietenkin tarjoaa 999 200 euroa urakan hinnaksi? Tarjouspyynnössä pitää olla ainoastaan maininta kohteelle varattavasta määrärahasta, ei sen suuruutta. Riittävän tarkka yksityiskohtainen tarjouspyyntö riittää tarjoajalle urakan hinnoittelemiseksi. Miten monta tarjousta on pyydetty, minkä hintaisia on saatu ja keiltä?

Nyt näyttää siltä että että tässä tapauksessa on edetty ”ohituskaistan” kautta edellä mainittuihin seikkoihin viitaten, siis ilman kunnanvaltuuston hyväksyntää. Näin ollen asiassa tehty ”tulkinta” on omavaltainen, ei hyvän hallintotavan mukainen. ”Tulkinnan” sijaan käyttäisin sanaa olettamus.

Vielä on todettava, että näissä projekteissa kustannusarvio ei yleensä pidä paikkaansa, vaan lisäyksiä tulee erilaisten muutostöiden ja lisätoiveiden kautta työn edetessä.

Matti Lähteenmäki