Mielipiteet 20.1.2023 10:00

Lukijalta: Siirtomaainsinööri Akseli Leppänen, isotätini mies – ”Vaikka Akseli olikin alun perin rakastunut Sannin Tyyne-sisareen, oli avioliitto käsittääkseni seesteinen ja onnellinenkin”

UutisOivassa (9.11.2022) oli mielenkiintoinen artikkeli Hämeenkyröstä lähtöisin olleesta Akseli Leppäsestä, josta tuli monien vaiheiden kautta konemestari Belgian Kongoon 1900-luvun alkupuolella.

Kyseinen herra oli isotätini Aleksandra Leppäsen aviomies. Aleksandra Matilda Mäkipää syntyi vuonna 1894 Hämeenkyrön Timissä pieneen torppaan. Perhe oli aiemmin ollut talollinen, mutta menettänyt omaisuutensa Matti-isän vastuuttomien toimien vuoksi. Lopulta isä hylkäsi perheen ja Juliaana-äiti elätti yksin seitsemän lasta tuossa pienessä Mäkipään torpassa. Aleksandra – Sanni – oli näistä lapsista nuorin ja äitini isän Väinön sisar. Juliaana, siis Sannin äiti, oli kotoisin vauraasta Heiskalan talosta, joka nykyään tunnetaan Yrjölän marjatilana. Matti-isän veli Rudolf oli puolestaan olympiavoittaja Paavo Yrjölän isä.

Mutta takaisin Sanniin. Hän siis avioitui Akseli Leppäsen kanssa tämän palattua konemestarin hommista Kongosta. Vaikka Akseli olikin alun perin rakastunut Sannin Tyyne-sisareen, oli tämä avioliitto Sannin kanssa käsittääkseni seesteinen ja onnellinenkin. Akseli oli Sannia 15 vuotta vanhempi ja kuoli jo vuonna 1938, joten en koskaan ehtinyt tavata häntä. Pariskunta jäi lapsettomaksi ja Akselin kuoleman jälkeen Sanni muutti Helsingin Hakaniemeen, jossa hänellä oli asunto Pitkänsillanrannassa. Siellä muistan lapsena silloin tällöin vierailleeni ja hypistelleeni outoja norsunluuesineitä Afrikasta.

Viimeiset vuodet aina Sannin kuolemaan asti vuonna 1985 Sanni-tädistä huolehti äitini, joka oli Sannin kummityttö. Sanni-täti oli äidin puoleisen suvun voimahahmo, joka järjesti syntymäpäivinään suuria juhlia koko suvulle. Niissä sitten kuultiin lukuisia tarinoita Hämeenkyröstä, Heiskaloista ja Yrjölöistä. Akselista Sanni ei juuri puhunut, mutta mainitsi nauttivansa lesken eläkettä Belgiasta aina kuolemaansa asti.

Kyseinen Mäkipään torppa on nyt minulla ja olemme entisöineet sitä mieheni kanssa vanhaan malliin. Myös Sannin ja Akselin hautapaikan olen lunastanut itselleni. Kyseinen hauta on edelleen Hämeenkyrön vanhalla hautausmaalla. Viimeksi pyhäinpäivänä viemme sinne havuja ja kynttilöitä.

Niinpä siis omat juureni ovat syvällä Hämeenkyrössä. Sanni-tädin kautta sukumme tarina kietoutuu myös siirtomaainsinööri Akseli Leppäseen.

Eeva-Liisa Häkli

Jaa artikkeli

Facebook Twitter Kommentoi

Kommentit

Toivomme vilkasta ja moniäänistä keskustelua! Noudatathan pelisääntöjä.

Kirjoita selkeästi ja napakasti. Kaikki viestit luetaan ja hyväksytään ennen julkaisua. Loukkaavia, henkilöön meneviä tai vihamielisiä kommentteja emme julkaise.

Kiitos kommentistasi!

 

Anna nimimerkki, mikäli et halua kommentoida omalla nimelläsi.

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.

Lue lisää

IKAALINEN 10.11.2024 10:00 Tilaajille

Wehuvarpeen kestikievari on nyt valtakunnallisesti merkittävä arkeologinen kohde – 1700-luvun kievarin jäänteissä on paljon tutkimusarvoa

IKAALINEN 10.11.2024 09:59 Tilaajille

Kestikievari palveli muinaista pääväylää kulkeneita – Vehuvarpeen muinaisen kestikievarin jääneet paljastuivat inventoinnissa merkittäväksi arkeologiseksi kohteeksi

MIELIPIDE 13.8.2024 13:00 Tilaajille

Muistelu rippikouluajoilta – ”Kyl maar te kaikki osaatte ikoolihten murretta”

HÄMEENKYRÖ 11.8.2024 15:00 Tilaajille

Historia: Kaksi Osuuskauppaa ja liuta yksityisiä huolehti kyröskoskelaisten tarpeista – ”Jälkeenpäin olen miettinyt, missä kauppias niitä jäätelöitä säilytti”

IKAALINEN 13.7.2024 10:00 Tilaajille

Kirja: Traagisuus ja toivo vuorottelevat Pekka Tuulenkylän tuoreimmassa teoksessa