Eläkeliiton Pirkanmaan piirin syyskokous Längelmäellä 10. marraskuuta nosti esiin tulkinnan omaishoidon tukea koskevasta laista niin, että Pirkanmaan hyvinvointialueella voitaisiin laajasti tarjota palveluohjausta omaisiaan hoitaville ja että kuukausipalkkio olisi yksi omaisiaan hoitavien tukimuoto eikä sinällään määrittäisi yksin omaishoitajastatusta.

Ikääntyneen väestön määrä yhteiskuntarakenteessamme on kasvanut ja kasvaa. Samalla iäkkäiden eli vanhusten, vanhuspalveluiden tarpeessa olevien määrä tässä kokonaisuudessa lisääntyy, kuntoisuus heikkenee ja palvelutarpeet kasvavat. Tämä luo paineita ei vain myönnettäviin palveluihin vaan myös omaisiaan hoitavien henkilöiden arkeen.
Eläminen omassa kodissa on useimmiten iäkkään ihmisen oma toive ja sitä puoltaa myös sosiaalihuoltolaki ja sen mahdollistamat palvelut.
Huoli nousee palvelutuottajien niukkenevista resursseista ja omaisiaan hoitavien tarvitseman tuen kasvavasta tarpeesta.
Tällä hetkellä laki omaishoidon tuesta ohjaa omaishoitoa. Se painottuu määrittämään omaishoitajatehtävän: maksettavan palkkion per kuukausi, vapaapäivät ja myöntää omaishoitajastatuksen. Omaishoitajan omaishoitosopimuksen tulee hyväksymään hyvinvointialue 1. tammikuuta 2023.
Lakia omaishoidon tuesta tulee avata käytäntöön niin, että se tukee kaikkia omaisiaan hoitavia ja että palveluohjauksen kautta omaisiaan hoitavat saavat tilannettaan vastaavan palveluohjauksen ja palvelusuunnitelman. Suunnitelmassa tulee huomioida niin opastuksen ja neuvonnan kuin tuki- ja kuntoutuspalveluiden ja lyhytaikaisen hoidon mahdolliset tarpeet sekä vapaapäiväjärjestelyt hoidettavan kohdalta. Omaishoidon tuki eli rahallisen korvauksen tarve on yksi palveluvalikon tukimuoto.
Vanhuspalveluiden kotihoito tulee jatkossa nojautumaan entistä enemmän omaisiaan hoitavien työpanokseen.
Kasvavia palvelutarpeita ei voi jättää omaisiaan hoitavien varaan; omaisiaan hoitavia ei tule jättää yksin.

Maikki Hämäläinen-Ylikahri

Eläkeliiton Pirkanmaan piiri
piirin vaikuttajavastaava