LUKIJALTA 20.7.2022 09:00

Lukijalta: Myllykolun kesäteatteri täyttää 50 vuotta – ”Vuosien varrella on syntynyt Myllykolun henki”

Marja Lepola

Myllykolun kesäteatteri pohjaa paikkakuntalaisten nuorisoseurojen – Hämeenkyrön nuorisoseuran ja Hämeenkyrön Eteläisen – harrastajateatteritoimintaan.Paikkakunnalle 1968 perustettu kansalaisopisto loi uuden alun tuolloin lähes loppuneelle näytelmätoiminnalle.
Kansalaisopiston ensimmäinen rehtori Kauno Perkiömäki muistelee:
– Maaseudun vapaa harrastustoiminta oli 60-luvulla aallonpohjassa. Ei ollut toiminnan vetäjiä. Hämeenkyrössäkin ennen niin virkeä kesäteatteritoiminta oli loppunut.
Huolimatta tilapäisestä näytelmätoiminnan lamasta paikkakunnalla oli vahva pohja toiminnan uudelleen käynnistämiselle. Täällä oli paljon näyttelijöitä, vain tekstit puuttuivat.
– Ilmeisesti valtiovallan taholta oli huomattu ongelmat, jotka olivat köyhdyttäneet erityisesti maaseudun harrastustoiminnan. Tilanne korjaantui, kun valtiovalta sääti lain, joka mahdollisti 70 prosentin valtionosuuden kansalais- ja työväenopistoille.
– Toivoin, että Sillanpää-tutkija Aarne Laurila olisi kirjoittanut Sillanpäästä tai hänen tuotannostaan jotakin paikallisten harrastelijanäyttelijöiden esitettäväksi. Hänen mielestään Sillanpään teksteistä ei kuitenkaan saanut toimivaa näytelmää. Juhani Vuoriselta sain tiedon Panu Rajalasta. Juhani kertoi, että Panu opiskeli kirjallisuutta Helsingin yliopistossa ja että hänellä on sukulaisia Hämeenkyrössä.
Pyysin Panua kirjoittamaan F. E. Sillanpään tuotantoon perustuvan näytelmän. Esityspaikaksi suunnittelin Hämeenkyrön Museo- ja Kotiseutuyhdistyksen omistuksessa olevaa Myllykolua, Perkiömäki jatkaa.
– Vaikka Aarne Laurilan mielestä Sillanpään teksteistä ei saanut toimivaa kesänäytelmää, Panu Rajala näki niissä olevan mahdollisuuden. Hänen mielestään näytelmän piti käsitellä Sillanpään lapsuutta, ei tuotantoa. Myllykolun Eemelin syntysanat oli lausuttu.
Näytelmätoiminta aloitettiin kansalaisopiston opintoryhmänä. Kun kansalaisopiston yhteyteen perustettiin opiskelijakunta, se tuli toimintaan mukaan.
– Näytelmäpaikkana oli museon edusta. Tarpeet sen rakentamiseen oli saatu lahjoituksina: Ylivakerilta saatiin riihen lattialankut näyttämöksi, paikalliset yrittäjät talkoilivat katsomon penkit Erkki Salomaan johdolla. Talkoisiin osallistui kymmeniä näytelmäharrastuksesta kiinnostuneita paikallisia henkilöitä. Kotiseutuyhdistys oli hyvä yhteistyökumppani. Se sai vuokraa markan jokaisesta ostetusta pääsylipusta.
– Pian huomattiin, ettei museon edusta ole paras paikka näytelmätoiminnalle. Katse kohdistui naapurin, Väinö Jokelan, omistamaan pellonkulmaan, joka oli käyttämätön, mutta teatteritoimintaan hyvin sopiva. Matti Tuomiston toiveesta neuvottelin kyseisen maa-alueen ostamisesta. Myyjän sairauden takia asia pitkittyi, mutta saatiin kuitenkin viimein päätökseen. Museo- ja kotiseutuyhdistys teki tärkeän teatteritoiminnan kannalta tärkeän päätöksen, jolla Myllykolun teatteritoimintaa on voitu jatkaa. Jälleen kerran, niin kuin monta kertaa myöhemminkin, tarvittiin talkoolaisia valmistamaan katsomo ja näyttämö. Ilman vapaaehtoisia kesäteatteritoimintaa olisi ollut lähes mahdotonta toteuttaa.

Myllykolun hengestä Myllykolun perheeksi

Myllykolun kesäteatterin pitkä kaari on edellyttänyt innostusta, kiinnostusta ja yhteishenkeä kaikkien toimijoiden kesken. Vuosien varrella on syntynyt Myllykolun henki, joka hioo kaikki yhdeksi suureksi Myllykolun perheeksi. Henki on koonnut yhteen tuhansia talkoolaisia, jotka ovat tehneet kymmeniätuhansia tunteja vapaaehtoista työtä Myllykolun kesäteatterin ja kotiseudun hyväksi ja tunnetuksi tekemiseksi.
Helmi Tarkki, Myllykolun Helmi, lausui Myllykolun 20-vuotishistoriikissa:
– Tätä 20-vuotistaivalta muistellessani nousee mieleen päällimmäisenä sen työn arvostus, mitä eri toimihenkilöt ovat sen eteen tehneet. Valmiille on ollut hyvä tulla!
Taustatyö on usein näkymätöntä, pyyteetöntä ja itsestään selvänä pidettyä. Kauan mukana olleena ymmärrän sen arvon ja kiitän siitä lämpimästi!

Marja Lepola


Lähteet:
Töllinmäen kesäpäivä 10.7. (P.Rajala, K. Perkiömäki) Myllykolu elää 1992, toim. Reijo Häkkilä



Jaa artikkeli

Facebook Twitter

Lue lisää

HÄMEENKYRÖ 27.1.2023 15:00 Tilaajille

Paavo Korpijaakko säveltää poikkeuksellisissa olosuhteissa – ”Minun ensi-iltani ovat äänitykset”

HÄMEENKYRÖ 31.12.2022 15:00 Tilaajille

Mattilan kaupassa historia elää joka hirressä – Kristiina ja Tauno Törnuddin kotona kietoutuvat yhteen suurten sukujen tarinat

HÄMEENKYRÖ 12.12.2022 15:00 Tilaajille

Taatan kalotit myönnettiin Heinijärven alakoululle ja Eero Pylsylle – F.E. Sillanpään Seura juhli Hämeenkyrön Masurkan tahdissa

HÄMEENKYRÖ 15.11.2022 09:00 Tilaajille

Myllykolussa nähdään ensi kesänä oopperaa: Ihmiset suviyössä -teosta tähdittävät Waltteri Torikka ja Johanna Rusanen

HÄMEENKYRÖ 27.10.2022 17:00 Tilaajille

U. W. Walakorpi helli ja roimi hämeenkyröläisiä – tuore pro gradu -tutkimus avaa unohdetun kirjailijan suhdetta kyröläisiin