Myllykolun kesäteatterin 50-vuotisen historian kunniaksi haluan kirjoittaa pienen muistelon Frans Emil Sillanpäästä ja Myllykolun kesäteatterista.

Jo kansakoulussa 60-luvulla ihastuin Frans Emil Sillanpään kirjoitustyyliin, erityisesti hänen tapaansa kauniisti maalata maisemia käsittämättömän kekseliäillä sanoilla ja sanankäänteillä. Lapsuuteni jouluun kuului joka jouluaatto istua hiljaa ja kuunnella vanhasta putkiradiosta Taatan joulupakina.

Oma taatani, joka oli mylläri, oli samaa ikää. Sillanpäätä seurattiin ehkä senkin vuoksi.

Vuodet vierivät ja minut johdatettiin Hämeenkyröön 70-luvun lopulla perustamaan Kirkonkylän päiväkotia. Teatteriharrastukseni myötä kuvioon astui rehtori Kauno Perkiömäki, joka aloitti teatteritoiminnan Myllykolussa. Monenlaista yhteistyötä tehtiin silloin.

Vuonna 1981, kun sain äkkinäisen kutsun tulla paikkaamaan estynyttä näyttelijää. Hyppäsin ex tempore rooliin. Näytelmä oli ”Juhannusvieraat”. Mieleeni on jäänyt, että piti kerätä kukkia juhannustaikoihin tyynyn alle. Olikohan enne…tulevasta…? Metsämuorin syntymästä.

Muistona Myllykolun kesäteatterista jäi mukava tunnelma ja hyvä yhteishenki.

Muistan varmaan ikuisesti Grand Old Ladyn, Helmi Tarkin mahtavan esityksen ”Äite rakas”. Ohjaaja Panu Rajalan ojentama ruusu tuntui arvokkaalta. Olinhan silloin nuori ja nätti.

Onneksi nuo Kalotin päähänsä saaneet (Huusari, Perkiömäki ja Rajala) kävivät vierailulla Helmi Tarkin luona ja kunnioittivat häntä laittamalla Kalotin hänen päähänsä. Oli korkea aika tehdä se ennen joulua 2021.

Sillanpään kirjoitukset ovat aina olleet lähellä sydäntäni. Sillanpään oopperaan keräsin väkeä pääkaupungista asti. Ja jaoin pyllynalusia yleisölle. Se se vasta olikin tärkeä rooli.

Nyt tuon terveiset siitä vanhasta Kauppapuodista, jossa nyt asumme ja jossa Frans Emil kävi ostoksilla. Polkupyörällä tai Onnikalla. Kaupan perusti Taavetti Sundgren saamani tiedon mukaan 1888, samana vuonna, kun Frans Emil näki päivän valon. Hämeenkyrön ensimmäisiä kauppoja. Talon kammariin perustettiin Kansallis- Osakepankin konttori 1917. Arvelen tosin, ettei Frans Emilillä ollut pankkikirjaa.

Myöhemmin kaupan osti Mattila, jolloin nimeksi vaihdettiin Mattilan kauppa. Olikin todellinen sekatavarakauppa, josta löytyi aivan kaikkea: ruuveista nauloista kuivattuihin kaloihin ja kankaista lankoihin.

Mitä lienee Frans Emil ostanut?

Kauppias Taavetti Albert Sundgrenin ja vaimonsa Eufrosynen poika Kaarle Albert (1864–1946) muutti sukunimensä Halmeeksi ja hänestä tulikin kuuluisa näyttelijä, lausuntataitelija ja näytelmäkirjailija. Kaarle Halme perusti useita teattereita: Helsinkiin, Viipuriin, ja tunnetuimman Tampereen teatterin 1904.

Frans Emilin syntyessä Kaarle oli 24-vuotias. Kyllä he saattoivat tavata Kauppapuodissa tai aitan vierustalla. Vai menivätköhän yhdessä limonaadille ja tuoreelle nisuselle viereiseen Nummisen leipomon Kahvilaan?

Saikohan Frans Emil vaikutteita kirjoittamiseensä Kaarlelta? Jotakin siemeniä ainakin…

Täytynee tutkia, professori Panu Rajala tietäneekin – löytyykö Sillanpään kirjallisuudesta mitään mainintaa kauppareissuista Hämeenkyrön Vanhalle kirkonkylälle.

Nythän me osaamme antaa arvoa menneelle! Ja niille arvokkaille ihmisille, jotka aloittivat toiminnan Myllykolussa.

Kristiina Törnudd

Vanhasta kirkonkylästä