Oivassa julkaistuun Viljakkalan vanhaa hautausmaata koskevan jutun yhteydessä käsiteltyyn Hämeenkyrön ensimmäiseen kirkkoon liittyen olisi seuraavaa tietoa.

Kiistaa Hämeenkyrön ensimmäisestä kirkosta käytiin aikanaan paljonkin johtuen kirkkoherra Yrjö-Sakari Yrjö-Koskisen pitäjänhistoriassa esittämästä tulkinnasta vuodelta 1851. Kirjassaan Yrjö-Koskinen, paljolti niin sanottuihin "muistitietoihin" ja suullisiin huhupuheisiin vedoten pyrkii todistelemaan Hämeenkyrön ensimmäisen kirkon sijainneen Viljakkalassa, joka kuului silloin Hämeenkyröön ollen eräs sen kylistä. Yrjö-Koskisen kirjan ilmestymiseen saakka oli pidetty täysin luonnollisena kirkon sijaintia pitäjän keskuksessa eli Pappilanjoen suussa, nykyisen siunauskappelin alapuolella lähempänä jokisuuta.

Opettaja, historianharrastaja ja kunnallisvaikuttaja Matti Lähteenmäki puuttui tähän ilmeiseen epäloogisuuteen ja käytti runsaasti aikaa tutkien noin 22 eri julkaisua vuosilta 1871–1952, joissa on sivuttu tai selitetty kirkon sijaintia. Lisäksi hän tutki hyvin vanhoja karttoja, jakokirjoja, kirkon- ja kuntakokousten pöytäkirjoja ynnä muuta materiaalia. Matti Lähteenmäki tuli johtopäätökseen, hyvin perusteltuun sellaiseen, ensimmäisen kirkkomme sijainnista edellämainitussa paikassa, siis Pappilanjoen suussa. Samalla hän totesi todennäköiseksi rakennusajankohdaksi noin vuoden 1300.

Tähän samaan tulokseen ovat tulleet myöhemmätkin tutkijat, muun muassa Hämeenkyrön pitäjänhistorian kirjoittajat.