Kyrösjärven eteläpään vesillä kymmenisen vuotta verkoilla kuhaa pyytänyt harrastajakalastaja on tänä keväänä kokenut tyhjiä verkkoja, mikä luonnollisesti harmittaa ja vähän mietityttääkin.

– Jo viime vuoden keväällä kuhasaalis jäi selvästi pienemmäksi kuin aiempina vuosina, mutta tänä keväänä kuhasaalis on pudonnut kutakuinkin nollaan, kalastaja kertoo.

Hän epäilee, että kuhasaaliiden hupenemisen taustalla olisi ammattikalastajien lisääntynyt aktiivisuus Kyrösjärvellä.

Kalatalousalueen toiminnanjohtaja vastaa: kuha ei aina käy pyydykseen

Kyrösjärven kalatalousalueen toiminnanjohtaja Jarmo Kalli sanoo kuulevansa säännöllisesti syytöksiä ja epäilyjä, että ammattikalastajat veisivät kuhasaaliit harrastajakalastajien apajilta.

– Yhteydenottoja tulee viikoittain, ja usein syytöksiä esitetään melko samanlaisin sanavalinnoin. Ammattikalastajiin kohdistuva arvostelu vaikuttaa välillä suoranaiselta kampanjalta.

– Kuha ei aina käy pyydykseen. On syytä arvostaa muutakin saalista, kuten särkikaloja, joista saadaan ekologista lähiruokaa, Kalli sanoo.

Ammatikseen kalastavan henkilön tulee hakea ely-keskukselta kaupallisen kalastajan status, joita on kahta luokkaa. Status on voimassa kolme vuotta ja siihen liittyviä ehtoja pitää noudattaa. Kaupallisen kalastuksen harjoittajan pitää esimerkiksi tehdä Luonnonvarakeskukselle saalisilmoitukset ja ilmoittaa kalastuksella hankitut tulot.

Luvat tietyllä vesialueella kalastamiseen pitää hakea ja maksaa, onpa kyseessä harrastaja tai ammattilainen.

– Kyrösjärven pääallas on samaa yhtenäislupa-aluetta, jolle kalastusluvat myönnetään, Kalli sanoo.