Hämeenkyrössä tehdään suunnitelmia talouden tasapainottamiseksi. Päätöksiä tehdään jo helmikuussa. Osa säästökohteista koskee kunnan henkilöstöä. Tällaiset vähennykset ovat vaikeita ja koskevat niitä jotka vaille työtä jäävät sekä niitä jotka jatkavat entistä pienemmällä porukalla. Lisäksi on esitetty muun muassa metsän tai maa-ainesten myyntiä. Haluan kirjoituksessa keskittyä tähän asiaan.

Hämeenkyrö on metsäinen kunta ja harjumaastosta kiviainesta saa irrotettua. Kulkiessa Vesajärven tietä tai vaikka Pinsiön tai Mannin suuntaan näkyy paljon vanhoja soranottomonttuja. Hakkuun jälkiä näkyy mistä tahansa korkealta harjun laelta joka suunnassa kuin kolot ekaluokkalaisen suussa.

Osa hakkuista on yksityisten tekemiä ja niihin kunta ei merkittävästi vaikuta. Nyt mietitään niitä metsiä johon kunta voi vaikuttaa eli kunnan omia maita. Kannattaako metsän myynti? Toisaalta kyllä, sillä voidaan pelastaa tilannetta tällä hetkellä. Toisaalta taas metsään koskemisen jäljet näkyvät ympäristössä vielä pitkään: osa alueista ei palaa ennalleen milloinkaan.

Vanhan metsän tilalle ei kasva vanhaa metsää vaan istutettu tasaikäinen puusto ja soramonttujen maisemointi.. no, en ole nähnyt soramonttua joka ei näyttäisi soramontulta edelleen kymmenienkin vuosien jälkeen.

Maan ja metsän käyttöä tulee suunnitella ja harkita huolella. Mielestäni Hämeenkyrö tarvitsisi metsänhoitosuunnitelman osana laajempaa ympäristösuunnitelmaa. Pelkkä kaavoituksen seuraaminen ei riitä ohjaamaan metsän käyttöä vaan metsiä pitäisi tarkastella monipuolisemmin.

Ehdotan että kunta palkkaa luontokartoittajan selvittämään Hämeenkyrön metsien tilannetta ympäristöviranhaltijan kanssa yhteistyössä. Mitkä metsät ovat olennaisia monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta tai muilta luontoarvoilta? Mitkä metsät ovat merkittäviä ihmisten hyvinvoinnin kannalta? Onko metsiä joista voidaan luopua tarvittaessa? Kuinka tuottoisaa puuta siellä tällä hetkellä kasvaa? Mielestäni kymmenien vuosien päähän ulottuvia ratkaisuja ei voida tehdä kiireessä. Sehän on kuin pikavippiä ottaisi. Metsä-selvitykselle pitää antaa tarvittava aika ennen päätöksiä koska tilannetta ei enää myöhemmin voi korjata. Lisäksi metsän myyntiin voidaan asettaa ehtoja. Aina ei ole paras myydä sinne mistä nopeiten rahaa irti saisi vaan voidaan myydä esimerkiksi ostajalle joka hoitaa metsää jatkuvan kasvatuksen periaatteella tai virkistyskäyttöön tai jopa suojeluun. Vaihtoehtoja avohakkuille ja soramontuille löytyy, nyt tarvitaan harkintaa tässä asiassa.

Krista Silmu