Heiska on ollut tähän mennessä kunnan omistuksessa 44 vuotta. Tästä ajasta heti kaupanteon jälkeen lähes puolet kului siihen, ettei päästy yksimielisyyteen, mitä kunnan tulisi omistamalleen alueelle tehdä.

Kunnanhallituksen nimeämän suunnittelutoimikunnan, jonka tehtävänä oli käyttötarkoituksen ja kustannusarvion laatiminen, raporttikaan ei tuonut ratkaisua asiaan.

Nyt tilanne on erilainen. Niin luottamushenkilöt kuin viranhaltijatkin ymmärtävät Heiskan merkityksen. Niin olen aistivani. Samaa myönteisyyttä olen havaitsevinani myös asukkaissa, jotka huolestuneina kyselevät Heiskan tulevaisuudesta. Mikä on muuttunut?

Heiska ei ole enää fyysisesti sama, lahoavia rakennuksia käsittävä kasa, kuin millaisena se kaupantekoaikaan nähtiin.

On kiittäminen niitä kymmeniä kylätoimikuntia jäsenineen niin Hämeenkyrössä kuin koko Pirkanmaalla, ”Seitsemän veljeksen” ryhmää kuin muitakin talkoolaisia, mutta erityisesti niitä jo joukostamme pois kutsuttuja Antti Jokista ja vaimoansa Liisaa, jotka näkivät vain tavoitteen ja uskoivat siihen. Heiskan aika tulee vielä!

Heiskan hallituksen esitys Hämeenkyrön kunnalle on ymmärrettävä, vaikka en ymmärräkään hintaa, mitä Heiska ry:n hallitus esittää. Hinnan pitäisi olla vähintäänkin nelin-viisinkertainen, että se edes osin kattaisi ne investoinnit ja työt, mitä Heiska ry:n hyväksi on tehty. Vai onko Heiska ry:n hallituksella tarkoitus lopettaa toimintansa?

Heiska on tullut itselleni läheiseksi muun muassa Pirkan kylien ja Heiska ry:n hallituksen jäsenenä. Antin ja Liisan ystävänä ja talkoolaisena, myös mainitun suunnittelutoimikunnan puheenjohtajana.

Heiska tarvitsee monenlaista tukea. On luotava oma ”tiekartta”, suunnitelma itsenäiseksi ja kannattavaksi yritykseksi. Ainakin alussa se edellyttää myös kunnan tukea.Voisiko se olla yrityshautomo yhteistyössä jonkun oppilaitoksen kanssa?

Todettakoon, että suunnittelutoimikunnan saamat lausunnot Heiskan tulevasta toiminnasta ovat hyvin samansuuntaisia.

Tampereen Seutukaavaliitto esitti Heiskalle matkailullista käyttöä. Museovirasto tähdensi pikaisia toimenpiteitä rakennusten suojelemiseksi, Pirkanmaan maakuntamuseon Martti Helin totesi, ettei ainuttakaan rakennusta tulee purkaa jos alueesta kehitetään muistomerkki kyröläiselle talonpoikaisasumiselle esimerkiksi ”Miehen tie” -teemalla ja ympäristöministeriö piti itsestäänselvyytenä rakennusten säilyttämisen.

Entä mitä me kyröläiset esitämme? Pro Heiska? Vai jotain suurempaa?

Kauno Perkiömäki

suunnittelutoimikunnan puheenjohtaja 1985