F. E. Sillanpään lukiolaiset saivat 5. lokakuuta 2022 etuoikeuden päästä kuulemaan Finlandia-palkitun Anni Kytömäen ajatuksia, kun kirjailija vieraili koulullamme.

Kuulimme, kuinka Kytömäki tuo esiin omaa elämäänsä teoksissaan: romaanien henkilöissä on palasia kirjailijasta itsestään. Hän hyödyntää teksteissään tietoa opiskelemistaan ammateista. Esimerkiksi hierojan ammatti näkyy teoksessa Margarita (2020), jonka päähenkilö on hieroja. Ammattitaito näkyy teoksessa siten, että kehonosia kuvaillaan hyvin yksityiskohtaisesti. Kytömäki käyttää teksteissään vaikuttavasti aistihavaintoja kuvaillakseen ympäristöä, luontoa sekä henkilöiden ajatusmaailmaa. Hän kertoi kirjailijantyön vaativan pitkäjänteisyyttä: Kultarinta-esikoisromaanin kirjoittamiseen meni kahdeksan vuotta aikaa. 

Kirjailijan toiveena oli se, että nimenomaan nuoret haastattelevat häntä. Tehtävään valikoitui äidinkielen ja kirjallisuuden syventävän puheviestinnän kurssilta abiturientti Sini Tomperi, ja hänen juontajaparinaan oli abiturientti Venla Talonen. 

Keskustelussa korostui merkittävästi myös meidän nuorten elämämme. Kytömäki ohjasi lukiolaisia oman vankan elämänkokemuksensa äänellä. Hän pyysi armollisesti meitä nuoria välttämään ylisuorittamista, sillä koskaan ei ole liian myöhäistä tavoitella unelmiaan. Vieraamme korosti jokaisen polun tärkeyttä: ei ole välttämättä yhtä ainoaa oikeaa reittiä, mikä on täysin hyväksyttävää. Kaikki polut – myös syrjäpolut – ovat elämän tiellä hyödyllisiä, sillä ne kerryttävät erilaisia ja kasvattavia kokemuksia. 

Kytömäki tarjosi meille lukiolaisille rutkasti ajateltavaa oman teoksensa ja ajattelutapojensa kautta. Jäimme miettimään esimerkiksi jokihelmisimpukoiden ja ihmisten välistä yhteyttä.

Kytömäki kokee haluavansa ja pystyvänsä vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin parhaiten juuri kirjoittamalla. Tämä käy ilmi teoksista kannanottoina, esimerkiksi ihmisoikeuksiin, kuten aborttiin, sekä luontoon ja ympäristöön. Juuri nämä aiheet ovat hänelle tärkeitä, ja ne esiintyvät hänen kirjallisuudessaan. Useat hänen kirjansa sijoittuvat historiaan, mutta hän ottaa kantaa myös nykyajan yhteiskunnallisiin ongelmiin. Esimerkiksi uusimmassa teoksessaan, Finlandia-palkitussa Margaritassa, tapahtumat sijoittuvat osittain 1950-luvulle. Hän saa silti otettua kantaa tämänhetkiseen maailmantilanteeseen: sotaan Euroopan maaperällä. 

Anni Kytömäki käyttää luontoa ja asiantuntijuuttaan aiheesta laajasti omissa teoksissaan. Hänelle luonto on tärkeä osa elämää, ja siitä hän saa voimavaroja sekä paljon inspiraatiota. Kytömäen teoksissa esiintyvät luontoon liittyvät aiheet saavat paljon huomiota ja auttavat ihmisiä huomaamaan, mitä voisi tehdä parantaakseen luontoa sekä elvyttääkseen sen olemassaoloa. Kytömäki on koko ikänsä pitänyt luonnosta ja ollut siellä aina voidessaan. Jo nuorena hän oleskeli pitkiä aikoja luonnossa liikkuen ja tutkien sen monimuotoisuutta. 

Kuulimme, kuinka nuoruudessaan Kytömäki koki luonnon auttavan koulun tuomien paineiden ja stressin torjumisessa. Hän mainitsee esimerkiksi pyöräilleensä perjantai-iltaisin koulun jälkeen Pinsiöön metsään seuraamaan luonnon tapahtumia. Kytömäki ilmaisee halunneensa pois kaupungin hälinästä luonnon helmaan. Nuorena hänen mielenkiintonsa herättivät raakut eli jokihelmisimpukat – nuo pienet eliöt, jotka voivat elää yli satavuotiaiksi. Kirjailijan Finlandia-palkitussa teoksessa raakku onkin tuotu osaksi tarinaa itsenäisenä kertojana. Hän vertaa raakkuja ihmisiin todeten jokaisen raakun olevan yksinään kuorensa sisällä, kuten me ihmisetkin. 

Jutun kirjoittivat F. E. Sillanpään lukion opiskelijat.