Nukkuvien puolueeseen jäävät nuokkujat taitavat olla näitä Venäjän propagandakoneistoa palvelevia hyödyllisiä idiootteja. Kiinnosti tai ei. Päättäjien päätökset vaikuttavat arkeemme, sillä ei ole vapaamatkustajia.

Tuon tosiasian pureskelun voi aloittaa kysymällä ensimmäiseltä tutkaan osuvalta lähipiirin valtuutetuilta, miten on kulunut kausi mennyt noin niin kuin valtuutetun omasta mielestä? Onko tullut saatua mitään näkyvää aikaiseksi?

Jokaisella äänestysikäisellä on velvollisuus ottaa itsellään selvää puolueista ja ehdokkaista kaikki muu on saamattomuutta. Ruiskukkakansalaiset näyttävät ymmärtävät äänestämisen arvon omien etujensa ajamisessa. 

Tietämättömät ovat kelpo saaliita ääneensä ja itseensä ihastuneille kotikylän toripoliiseille. Annetaan yksinkertaisia vastauksia monimutkaisiin ongelmiin, vika on aina muissa kuin itsessä. EU ja media ovat sopivia sylkykuppeja. Tekoäly on lahja valeinformaation levittäjille, sillä potkaistaan vaikka Kekkonen haudasta ”hereille”. Odotetaan muilta sitä, mihin ei itse pystytä eli hyviä käytöstapoja ja empatiaa.

Paikallistasolla luvataan pytinki, jos toinen pitää pystyssä tai rakentaa ilman kuntatalouden karuja realiteetteja, keskitytään hurskaisiin höpinöihin ja sädekehän hinkkaamiseen, hallinto-oikeuden kuormittamiseen ja konsultti-asiantuntijoiden tilipussien lihottamiseen yhdessä lattiatasontyönteon realiteeteista irtaantuneen virkajohdon kanssa. Laskun maksajina ovat aina kuntalaiset.

Päättäjien tehtävä on ottaa asioista selvää ennen päätösten tekemistä. Hyvä päättäjä on kuin terävä tikka, joka koputtelee tarvittaessa myös viranhaltijoita varpaille. Hyvä päättäjä kuuntelee kuntalaisia muulloinkin kuin ennen vaaleja ja vastaa, kun kysytään. Kuntalaisten pelastukseksi vielä tällaisiakin helmiä on valtuustossa olemassa.

Päätöksenteossa tuntuu unohtuneet yhteiseen hyvään pyrkimisen merkitys. Onko nykymenolla lopputuloksena julkisten palveluiden alasajo? Kovien arvojen maa, jossa vain röyhkeimmät pärjäävät?

Esimerkkinä tulevasta olkoon alkuperäiset arvonsa haudannut paikallinen sähköyhtiö, josta taisi tulla herrojen oma ”Mansikki”. Lisää on luvassa. Tuulimyllypuistojen ja aurinkopaneelikenttien ylistystä veisaavia matkasaarnaajaa risteilee täälläpäin kuin rahtilaivoja Panaman kanavassa. Ammattilaisia, jotka taitavat osata maalaispäättäjien rasvaamisen jalon taidon kuin sadun keisarin kuuluisat kankurit. Kalliiksi tulevat myös sote- sekoilut ja aluevaltuustot, nuo apilapuolueen toiveiden maalliset inkarnaatiot. 

Eeva-Liisa Juurijärvi

Ikaalinen